Valitus on siis periaatteessa ihan asiallinen, sillä lehdissä on tekijänoikeuksien alaista materiaalia. Heräsin tähän itse käytettyäni täällä useaa Venny Soldan-Brofeltin piirtämää kuvaa ennenkuin viime vuonna uutisoitiin tekijänoikeuksiensa raukeamisesta, kun kuolemastaan oli kulunut vaaditut 70 vuotta.
Mutta koska minulla on oma lehmä ojassa, en voi kannattaa tiukempaakaan rajaa. Esimerkkihän sellaisesta löytyy Ruotsista, vaikka yksi keskustelija taisi tarkoitushakuisesti tämän unohtaa.
Lehtiarkistot eivät synny ilmaiseksi "Arvostuksen puute...todentunut lehtiarkistojen luvattomana hyödyntämisenä." ?? https://t.co/JuJY7YBGUU— Mikko Tolonen (@mikko_tolonen) April 20, 2017
@mikko_tolonen Mihin kirjoittaja oikein viittaa? Jäi minulle ainakin epäselväksi tämän perusteella.— Reetta Eiranen (@reetta_e) April 20, 2017
@reetta_e @mikko_tolonen Voin olla väärässä, mutta oletan, että tässä viitataan 1910-luvun lehtien avaamiseen vapaaseen käyttöön.— Jyrki Ilva (@jyrki_ilva) April 20, 2017
@jyrki_ilva @reetta_e @KangasSatu Kirjoitit @hsfi mielipiteessä lehtiarkistojen luvattomasta hyödyntämisestä jota parhaillaan selvitellään. Mihin tällä viittaat?— Mikko Tolonen (@mikko_tolonen) April 20, 2017
— Satu Kangas (@KangasSatu) April 20, 2017Eli juuri tiedotteeseen Kansalliskirjasto avaa digitoidut sanoma- ja aikakauslehdet vuoteen 1920 asti yleisön saataville 1.2.2017.
@KangasSatu @jyrki_ilva @reetta_e @hsfi Kyseessä kansallisesti merkittävä historiallinen aineisto (digitoitu kirjaston toimesta): ei liity mielestäni tekijänoikeuksien vähättelyyn.— Mikko Tolonen (@mikko_tolonen) April 20, 2017
@mikko_tolonen @jyrki_ilva @KangasSatu @reetta_e @hsfi On vaikeaa ymmärtää miten kenenkään etu voisi olla estää tutkijoita käyttämästä 1920 vanhempaa tai edes sitä uudempaa lehtiaineistoa netissä— Tapio Onnela (@tapioonnela) April 20, 2017
@tapioonnela @mikko_tolonen @jyrki_ilva @reetta_e @hsfi Kyse ei ole käytön estämisestä, vaan käytöstä sopimisesta. Se tässä oli jäänyt tekemättä. Luvan saa @Kopiosto .— Satu Kangas (@KangasSatu) April 20, 2017
@KangasSatu @tapioonnela @mikko_tolonen @reetta_e @hsfi @Kopiosto Vuotta 1911 vanhemmat aineistot vapaasti saatavilla jo pitkään ilman korvauksia; mikä on sopimisen rajavuosi?— Jyrki Ilva (@jyrki_ilva) April 20, 2017
@jyrki_ilva @tapioonnela @mikko_tolonen @reetta_e @hsfi @Kopiosto Tekijänoikeudet voimassa 70 v tekijän kuolinvuoden päättymisestä.— Satu Kangas (@KangasSatu) April 20, 2017
@KangasSatu @jyrki_ilva @reetta_e @hsfi ja tämä koetaan vakavana tekijänoikeusloukkauksena? Meillä tutkijapuolella on huoli kun ei voida tehdä tiedonlouhintaa 1910 jälkeen.— Mikko Tolonen (@mikko_tolonen) April 20, 2017
@mikko_tolonen @KangasSatu @jyrki_ilva @hsfi Digitaalinen saatavuus verkossa helpottaa merkittävästi myös perinteisempää tutkimusta— Reetta Eiranen (@reetta_e) April 20, 2017
@reetta_e @KangasSatu @jyrki_ilva @hsfi Avoin kulttuuriperintö on kaikkien kansalaisten etu. Itse en hahmota miten 1910-1920 sanomalehdet liittyvät tekijänoikeuksiin @KangasSatu ?— Mikko Tolonen (@mikko_tolonen) April 20, 2017
@mikko_tolonen @reetta_e @jyrki_ilva @hsfi Kyllä, sitten kun se on perintö. Oikeudet voimassa 70 v kunkin tekijän kuolinvuoden päättymisestä, sitten vapaata riistaa.— Satu Kangas (@KangasSatu) April 20, 2017
@KangasSatu @mikko_tolonen @reetta_e @hsfi Noin vanhassa lehtiaineistossa oikeuksien kattava selvittäminen mahdotonta, eli perikuntien saamat tulot joka tapauksessa olemattomia— Jyrki Ilva (@jyrki_ilva) April 20, 2017
@jyrki_ilva @KangasSatu @mikko_tolonen @hsfi Niin onko kirjoittajatietoja juurikaan julkaistu juttujen yhteydessä vielä tuossa vaiheessa?— Reetta Eiranen (@reetta_e) April 20, 2017
@reetta_e @jyrki_ilva @mikko_tolonen @hsfi Tunnistamatonta tekijää edustaa tekijänoikeuslain mukaan julkaisija. @Kopiosto tilittää korvaukset käsittääkseni @Journ_liitto 'lle.— Satu Kangas (@KangasSatu) April 20, 2017
@KangasSatu @reetta_e @jyrki_ilva @hsfi käytännössä torpataan tutkimus maailman vanhoillisimman pykälän perusteella. 1910-1920 sanomalehdet?— Mikko Tolonen (@mikko_tolonen) April 20, 2017
— Satu Kangas (@KangasSatu) April 20, 2017
@KangasSatu @tapioonnela @mikko_tolonen @reetta_e @hsfi @Kopiosto Vanhassa lehtiaineistossa tekijänoikeuden alaisen & vapaan aineiston erottelu ei usein mahdollista, jo 1880-l mukana voi olla ei-vapaata— Jyrki Ilva (@jyrki_ilva) April 20, 2017
@KangasSatu @tapioonnela @mikko_tolonen @reetta_e @hsfi @Kopiosto Vanhimpia digitoituja aineistoja kuitenkin avattu pragmaattiselta pohjalta, uudempien aineistojen (rajavuosi?) osalta pyritty neuvottelemaan— Jyrki Ilva (@jyrki_ilva) April 20, 2017
@mikko_tolonen @reetta_e @jyrki_ilva @hsfi Arvostan mielipidettäsi, ja myös tutkijoiden työtä. Medialle tekijänoikeudet ovat tärkeitä, siksi käymme niistä mielellään keskustelua.— Satu Kangas (@KangasSatu) April 20, 2017
@KangasSatu @reetta_e @jyrki_ilva @hsfi tekijänoikeudet kaikille tärkeitä, mutta jos nämä tutkijoille tärkeät muuten marginaaliset aineistot— Mikko Tolonen (@mikko_tolonen) April 20, 2017
@KangasSatu @reetta_e @jyrki_ilva @hsfi nostetaan tikun nokkaan ollaan nopeasti väärässä maastossa ja muuta maailmaa perässä monin tavoin.— Mikko Tolonen (@mikko_tolonen) April 20, 2017
@antagomir @KangasSatu @jyrki_ilva @tapioonnela @reetta_e @hsfi @Kopiosto ymmärtääkseni missään muualla euroopassa ei ole vastaavaa.— Mikko Tolonen (@mikko_tolonen) April 20, 2017
@mikko_tolonen @antagomir @KangasSatu @tapioonnela @reetta_e Tai siis, tuo 70 v tekijän kuolemasta on yleinen eurooppalainen linja, USA:n lainsäädäntö (mm. rajavuosi 1923, fair use -periaate) erilainen— Jyrki Ilva (@jyrki_ilva) April 20, 2017
@jyrki_ilva @antagomir @KangasSatu @tapioonnela @reetta_e Tehtiin talvella Horizon2020 rahoitushakemusta ja muut partnerit eivät uskoneet korviaan, että suom. sanomalehdillä ei voi tutkia WWII.— Mikko Tolonen (@mikko_tolonen) April 20, 2017
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti