tiistai 21. maaliskuuta 2017

Lenita Airiston saksalainen suku

Sunnuntaina sain käsiini pinkan vanhoja lehtiä ja luin maaliskuun Helsingin Sanomien kuukausiliitteestä mielenkiinnolla Unto Hämäläisen henkilöjutun Lenita Airistosta. Mieleen jäi, että "Isän sisar ja myös muita kaukaisempia sukulaisia asui Saksassa, josta isän suku on alun perin lähtöisin." Artikkeli ei saanut minua ryntäämään Airiston muistelmakirjan kimppuun, mutta siihen oli tarttunut Sanna Aro, joka blogitekstissään totesi, että
Puolisoni, oman perheemme prosopografinen asiantuntija, kiinnitti huomiota siihen, että Lenita uskoo olevansa isänsä puolelta saksalainen. Tämä näyttää kuitenkin olevan aivan puhdas identiteetin konstruointi jos tällä hetkellä saatavilla olevat tiedot lainkaan pitävät paikkansa. Edelleen Lenitan isän nimenvaihdos Brutoffista Airistoksi tapahtui jo vuonna 1913 eikä sillä siis ollut mitään tekemistä Suomen itsenäistymisen kanssa.
Nimenmuutoksen ajankohta on todennettavissa Suomalaisesta virallisesta lehdestä 1.12.1913:
Verkkohaku Reino Airiston nimellä vie asiallisen oloiseen JA lähdetiedoilla SEKÄ linkeillä varustettuun verkkosukupuuhun, jota on äskettäin päivitetty. On siis helppo varmistaa tieto Reinon vanhemmista: Hämeenlinnassa 31.7.1861 syntynyt Aleksander Brutoff ja Hauholla 1.7.1867 syntynyt Ida Viktorintytär Engman. Muita lähdelinkkejä avaamatta Idan esivanhemmat näyttävät eläneen Hauhon ympäristössä ja Alexander esivanhemmat ovat myös hämäläisiä. Brutoff-nimi on otettu käyttöön Tampereella 1830-luvulla. Isä-linja vie torppaan Sääksmäellä ja päättyy rusthollin renkiin. (Mielelläni kertoisin kenen tutkimukseen viittaan, mutta sukupuussa tekijän nimi on salattu.) Ei jälkeäkään Saksasta.

Mutta Saksa löytyy Juha Nummisen vuonna 2009 julkaistusta kirjasta Lähikuvassa Lenita Airisto sivulta 71:
Brutoffin suku on lähtöisin Pohjois-Saksasta. Alkujaan nimi oli Brudendorf. Tarkat tiedot puuttuvat, koska ne katosivat natsihallinnon aikana. Se kuitenkin tiedetään, että Brudendorfin veljekset harjoittivat 1700-luvun loppupuolella vuotien tuontia Brudendorf-aluksella Lyypekistä Suomeen. Ennen kuin Ruotsin valta päättyi Suomen sodassa 1808, ainakin toinen veljeksistä nai suomalaisen naisen ja kotitui tänne harjoittamaan nahkurin ammattia. Venäjän vallan aikana nimi vaihtui Brutoffiksi, koska se helpotti kaupankäyntiä venäläisten kanssa.
Kirjan perusteella tämä ei ollut pelkkää muistitietoa, sillä Lenitan täti oli mennyt natsihallinnon aikaan Saksassa naimisiin ja siellä vaadittiin sukuselvitys.
Kun sukuselvitystä laaditaan, Brudendorfien menneisyydestä löytyy Israel-niminen mies. Se on niissä oloissa sokki Saimalle, Wilhelmille ja heidän sukulaisilleen Saksassa ja Suomessa. Pelkkä etunimi ei merkitse varmuutta juutalaisuudesta, mutta viranomaisten tietoon tullessaan se merkitsisi vähintään tyttöjen koulunkäynnin keskeytymistä ja kenties paljon pahempaa koko perheelle. Niinpä suvun tiedon hävitetään ja selitetään kadonneiksi kirkkopalon yhteydessä, joten Saima ja Ragni Soetebier voivat jatkaa koulunkäyntiään natsi-Saksassa. Tämän pelastusoperaation vuoksi Lenita Airiston isänpuoleisen suvun vaiheet ovat suurelta osin hämärän peitossa. (s. 73)
Tädin mies ei ollut SS-upseeri, joten jos sukuselvitystä on vaadittu on se (Wikipedian mukaan) ulottunut joko kolmeen sukupolveen tai korkeintaan vuoteen 1800. Edellä linkitetyssä sukupuussa ei tältä ajalta ole yhtään Israelia eikä sukunimeä Brudendorff.

Lähdekrittiikkiharjoitus: uskotko painettua ja kovakantista kirjaa vai verkon sukupuuta?

Ei kommentteja: