Tämä Erik Magnus Hedmansson kuoli Tukholmassa 74-vuotiaana 12.9.1819. Hän on minulle erittäin kaukaista sukua, mutta kun satuin törsäämään ArkivDigital-kauteen ja aamun jäljiltä oli Tukholman perukirjat jo (lähes) rutiinia, niin tutustuin hänenkin jälkeläisiinsä.
Näitä oli elossa vaimonsa Lovisa Ulrika Segelingin kuollessa 1809 vielä kuusi ja kymmenen vuotta myöhemmin viisi.
- Ebba Gustava, syntynyt noin 1790 ja kuollut vuosien 1809-1819 välillä
- Johanna Wilhelmina, syntynyt noin 1791. Aviomies Pehr Adolph Granberg ja Wikipedian mukaan tyttäriään näytelmäkirjailijat Louise Elisabeth (1812-1907) ja Jeanette Charlotta Stjernström (1825-1857), jotka ovat myös SBL:ssä yhteisen aviomiehensä sivulla. Wikipediaan eivät ole päässeet Granbergin perukirjassa näiden kanssa mainitut sisarukset Augusta Wilhelmina (s. 19.4.1814), Hilda Adolphina (s. 17.7.1815) ja Sophia Elisabeth (s. 4.9.1827).
- Lovisa Albertina, s. 26.1.1792, k. ~1870
- Anna Maria, syntynyt noin 1794. Aviomies Johan Törneman, jonka perukirjoituksessa elossa avioliiton ainoana lapsena Carl Johan Törneman s. 26.5.1822, k. 19.4.1849. 2. aviomies Johan Gabriel Björkegren, perukirjassaan ei rintaperillisiä.
- Johan Eric Hedmansson, s. 28.11.1796, kuollut mahdollisine rintaperillisineen vuoteen 1862 mennessä, sillä ei mainita Anna Marian perukirjassa
- Charlotta Elisabeth, s. 17.12.1798. Aviomies Axel Wilhelm Bolinder.
Erik Magnus Hedmanssonin perukirjassa oli yksi kiinteistö (Järnlodet 82, Ladugårdslandet) ja kurkistin sen kortteihin Tukholman kaupunginarkiston kiinteistökortistossa. Kiinteistö pysyi perillisten hallussa kortiston loppuvuoteen 1875 asti. Mukana oli joitakin perukirjaviitteitä, joilla etsityillä Tukholman perukirjoilla täydensin ylläolevaa vaivautumatta hakemaan kaikkea mahdollista perukirjakortiston kautta.
Paljon uusia nimiä, joten syntyi hetkellisesti vaikutelma, että suku oli voimissaan, mutta loppujen lopuksi Erik Magnus Hedmanssonin lapsenlapsista vain Johannan tyttäret elivät aikuisina. Tiesiköhän Jeanette näytelmää Finland : Dramatisk tidsbild i tre akter och fem tablåer kirjoittaessaan, että isoisänsä isoisä oli syntynyt Hämeenlinnassa ja tullut isonvihan aikaan Tukholmaan?
Uteliaisuuteni riitti vielä (tietenkin) tarkistamaan, missä tuo perintökiinteistö sijaitsi. Kartalle pääsemiseen tarvitsin kaupunginarkiston muuttuneiden kadunnimien kortistoa, jolla pääsin Riddargatanin ja Sibyllegatanin risteykseen. Yhdessä sen kulmassa on Armémuseum, joten olen aivan varmasti kävellyt tästä ohi ja seuraavalla kerralla voin paikalla muistella kaukaisia serkkujani. Jotta tuijotan oikeaan suuntaan, tarkistin vielä karttojen vertailusta oikean korttelin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti