Kuvia huvimatkalta Aavasaksalle

Pelimuseo julkaisi mukavan videon Huvimatka Aavasaksaan - Pelaamista jo seitsemässä sukupolvessa. Siinä Kari Bergholm kertoo suvussa hänelle periytyneestä 1800-luvun lautapelistä. Alkuperäisiin omistajiin kuului Alexandra Gripenberg ja on kiva ajatella, että hän on valmistautunut yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen tutustumalla kotimaahansa myös pelillisesti.

Totesin aiemmin monien 1800-luvun lautapelien olleen maantieteellisiä. Huvi-matka Avasaksalle istuu joukkoon, mutta eroaa sillä, ettei käytä karttapohjaa. Videosta kävi ilmi, että pelissä liikutaan Suomea esittävillä kuvilla. Ennen näkemättömiä kuvia Suomesta?

Innostuin (tietenkin) suuresti ja vaikka keskiyö läheni leikkelin Kansalliskirjaston digitoimasta pelilaudasta kuvia irti. Ne eivät (tietenkään) olleet ennen näkemättömiä vaan useimmat pohjautuivat Topeliuksen toimittamiin kuvakirjoihin. Olin niitä juuri 1802-kirjan kuvittamiseksi käynyt läpi, joten aiheet oli helppo tunnistaa.

Pari näytti oudommalta, mutta tuskin nekään ovat esikuvattomia.

Helsingin vanha rautatieasema on peliruudussa aika eksoottisen näköinen.

Sieltä lähti juna

Junan pysähtyessä Hyvinkäällä matkustajalle tarjottiin tällainen aamiainen

Kun (vuonna 1862 julkaistussa pelissä) Hämeenlinnassa vaihdettiin hevosvaunuihin oli yksi pysähdyspaikka Huutijärven kestikievari, joka "on siisti ja hauska ja siellä saa kaikenlaista. Saatpa ostaa "pussillisen malttamustakin" (en "tålamodspåse"), jota kyllä matkalla tarvitset." Sana tålamodspåse oli minulle uusi, eikä se verkkohaun perusteellakaan ole kovin yleinen. Useimmiten käyttö on kuvainnollista eli kyse ei ole (aina/koskan?) retkieväästä.

Sen jälkeen "ovat ne kovat "Pahan Wirstan" mäet. Tässäpä hevoset peräytyvät."

Ja niin edespäin Aavasaksalle ja sieltä itäisempää reittiä takaisin Helsinkiin. Ruutujen kuvaukset voi lukea Kansalliskirjaston digitoinneista ja leikkaamani kuvat katsella Facebookin kuvakansiossa.

Mutta vielä yhdestä kuvasta kommentti. Pelimuseon videossa Bergholm esittää, etä ruudun 48 Jääsken puvut olisivat ensimmäinen kansanpuvusta esitetty kuva.

Olin varma, että tämänkin taustalla oli varhaisempi kuva, joten ähelsin Finnassa, joka halusi avuliaasti tulkita paikan Jääksi "jää"ksi. (Lisäys tekstin julkaisun jälkeen: jos blogisti olisi kirjoittanut paikkakunnan nimen oikein - JääSKi - niin olisi voinut toimia haku paremmin.) Vaihdettuani hakusanaan kansanpuku näin paljon uutta mahdollista kuvitusta blogiin ja vihdoin myös 1840-59 painetun kuvan Naisten vaatteen parsi Jääskessä, kaksi naista kansanpuvuissaan. Jo vuonna 1852 oli julkaistu kuvaliitteellinen kuvaus Naisten waatteen parsi Jääskessä, johon painokuva voi liittyä.

Museoviraston Kansatieteen kuvakokoelma KK1506:1 CC BY 4.0

Ehkäpä kaikkien ylempänä olevienkin esikuvat löytyisivät Museoviraston jakamista (pienen resoluution painokelvottomista) kuvista?