"Kokoelmaan sisältyy 1700- ja 1800-luvun kirjahistoriallista lähdeaineistoa ja kasvatukseen liittyvää kirjallisuutta, kuten mm. aapisia, traktaatteja ja pyhäkoulukirjoja. Kokoelma karttuu vuoden 2015 aikana. Se toteutetaan kirjahistorian hankkeessa, jonka johtajana on kirjahistorian professori Tuija Laine"Laajennukseen liittyy se, että päällimmäisinä eli uusimpina digitointeina on 1800-luvun kirjastoluetteloita ja kirjahuutokauppojen painettuja listoja. Jälkimmäisten syntyyn sain pilkahduksen kun selailin Helena Westermarckin kirjaa Kvinnospår. Kulturbilder från 1800-talets förra del. 1913. Siinä julkaistuissa C. V. Törnegrenin kirjeiden otteissa raportoidaan Augusta Lundahl-Walleniukselle sukulaisensa kirjakokoelman huutokaupan järjestelyjä syksyllä 1856 (s. 187-211).
Huutokaupan ajankohdaksi Törnegren valitsi lukukauden alun, jolloin ylioppilaita oli kaupungissa paljon ja heillä parhaat valmiudet kirjaostoksiin. Järjestelyihin meni aikaa, sillä ennen painamista myyntiluettelo piti näyttää sensorille. Tämä halusi tutustua itse kirjoihin, joita oli tässä tapauksessa satoja. Lokakuussa aloitettu läpikäynti oli valmis joulukuun puolivälissä. Myydä ei saanut kirjoja "N:o 473, Pölitz' Världshistoria samt N:o 1618, Riehls Finland och dess innevånare". Jälkimmäisessä on jonkinlainen tulkinta tai painovirhe, sillä lienee tarkoitettu kirjaa Finland och dess invånare af Fredr. Rühs (1. osa, 2. ja 3. osa).
Painettua luetteloa Förteckning öfver framl. medicine doktorn Carl Lundahls efterlemnade boksamling, hvilken kommer att försäljas på Auktions-kammaren i Helsingfors den 18 Febr. 1857 samt följande bokauktionsdagar, joka nyt on käytettävissä digitoituna, postitettiin Turkuun, Pietarsaareen, Kuopioon, Viipuriin Porvooseen sekä Ruotsin puolelle Tukholmaan, Upsalaan ja Lundiin.
Tuttavan kauppana Topelius lupasi puffata sanomalehdessään huutokauppaa siinä mukana olevien harvinaisuuksien johdosta. Pätkä Helsingfors Tidningarin etusivulla 7.2.1857 ei kyllä kummoiselta mainokselta näytä.
Virallinen ilmoituskin oli monisanaisempi, mutta ei maininnut kirjojen määrää (FAT 3.2.1857)
Sitten luvattu muu kirjahistoriallinen aines.
Digitoituja luetteloita suuremman yleisön ansainnee Vaasan kirjaston digitoima Vaasan lukuseuran kirjaston kokoelma. Vaasassa on digitoitu myös kirjaston historiaa. Iisalmen kirjaston historiaan voi tutustua kuvien kautta.
Digikoivikkoon on digitoitu Raittiusyhdistys Vesan lainakirjaston (1800-luvun loppu ja 1900-luvun alku) nimi- ja lainakirja.
Raahen kirjallisesta historiasta on julkaistu teksti Raahen museon blogissa.
Oma kirjastolapsuuskin on jo historiaa. Kesällä 2015 Töölön kirjasto kysyi Facebookissa: "Kuka muistaa vielä ajan, jolloin eräpäiväkortti sujautettiin kirjan takakannen taskuun?"
Opinnäytteitä
- Pirinen, Satu: Uskonnolisen kirjallisuuden omistaminen Iisalmen seurakunnassa 1800 - 1850
- Matinolli, Eeva-Liisa: ALASIIRAN TALOSTA MYLLYKIRJASTOON : Tyrnävän kirjaston vaiheita 1866-2013
- Palo, Marja: Kirjoja lukevat körtit - Ylistaron Untamalan kylän uskonnollinen kirjallisuus vuoteen 1920.
- Outi Vuorenrinne: Nutturat löystymässä. Kirjavalinnan liberalisoituminen Suomen yleisissä kirjastoissa 1960- ja 1970-luvuilla
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti