Captain Rustenberg went to Helsingfors in Finland where he had been ordered to look up certain Finnish agitators with whom the German Intelligence Department was in communication. He found them much excited against Russia and just as much against Sweden. None of them was in the least sympathetic with Germany and German Kultur, and when the captain tried to discuss with them their eventual attitude in the, as he put it, improbable case of war breaking out between Russia and Germany they told him frankly that they would support Russia so long as they had no hopes of winning back their independence, but that the moment they saw the least likelihood of doing this, they would organize a systematic revolt against their present masters. When they were asked whether they would seek help from Germany in their attempt to shake off the Russian yoke, they replied categorically that they would never dream of doing such a thing, because it would be jumping from the frying pan into the fire.
On the other hand the anarchist elements in Finland, of whom there were more than the captain had been led to think, were absolutely pro-German and seemed to him at least to be in complete accord with several German socialist groups. They considered Scheidemann a kind of prophet, and they made no secret of the fact that at different times they had accepted financial subsidies from their German comrades, especially during the troubled years which had followed the Russo-Japanese war.
After several days spent in their society, the captain considered that the Finns were an absolutely unreliable people ready to conclude an alliance with any person who flattered them and just as ready to break afterwards. In case of a war they would undoubtedly cause trouble, even if they ostensibly declared themselves on the German side.Elämästä Helsingissä tuohon aikaan tietoa Samu Nyströmin tuoreessa väitöskirjassa Poikkeusajan kaupunkielämäkerta : Helsinki ja helsinkiläiset maailmansodassa 1914–1918.
Muuta 1900-luvun alkuvuosikymmeniltä
- Seppänen, Anne: Populaarikulttuuri sosiaalistumisväylänä: Tampereen työväestön julkiset huvit 1860-luvulta vuoteen 1917
- Suodenjoki, Sami; Peltola, Jarmo: Köyhä Suomen kansa katkoo kahleitansa : Luokka, liike ja yhteiskunta 1880-1918 : Vasemmistolainen työväenliike Pirkanmaalla I
- Hanhikangas, Helena: Yksilö yhteiskunnassa – yhteiskunta yksilössä. Aliina Salomaan matka aktiiviseksi poliittiseksi toimijaksi 1900-luvun taitteen Suomessa
- Ellen Key: I Finland och Ryssland. Nägra intryck (1900)
- Koivisto, Jussi: "Paljonhan siellä oli nähtävää" - Tampereen kansakoulun- ja oppikoulunopettajien ulkomaiset opintomatkat vuosina 1900-1930
- Ingman-Toivonen, Eeva-Maija: "Oikeutta äideille!" - Kansanedustaja Hilja Pärssisen äitiyshuoltoaloitteet kansainvälisen äitiyshuoltoliikkeen kontekstissa vuosina 1900 - 1935
- Harmainen, Antti: Modernin mystikot. Teosofian ulottuvuudet Pekka Ervastin ja Eino Leinon maailmankuvissa 1902--1908
- Nurminen, Jenni: Heinolan seminaarin esikoiset
- Kauppinen-Perttula, Ulla-Maija: Kutsumus, Palvelustyö, Jaksaminen. Sisaret Oriveden leprasairaalassa 1904-1953
- Tirkkonen, Erik: "Edistyköön, kasvakoon Hämeen museo kansanomaista tarkoitustaan silmälläpitäen!" - Hämeen museon perustaminen ja sen toiminta 1904–1952
- Rajala, Kalle: Väkivaltaa ja vallankumousta. Aikalaiskäsitys suurlakosta Helsingissä ja Tampereella
- Rantanen, Saijaleena: Käy eespäin väki voimakas! - Joukkolaulu suurlakkotapahtumissa Tampereella ja Helsingissä 1905
- Vattulainen, Saara: Eino Leinon politiikan puolustuspuhe : innovatiivinen politiikkakäsitteistö Leinon kirjoituksissa vuosina 1905-1908
- Virtanen, Emmi: Jumalalle, kodille ja yhteiskunnalle. Suomen Valkonauhaliiton naispoliisikysymys 1905–1923
- Pikkanen, Ilona: Casting the Ideal Past: a Narratological Close Reading of Eliel Aspelin-Haapkylä`s History of the Finnish Theatre Company (1906-1910)
- Korpinurmi, Marika: Asevelvollinen. Aleksandra Gripenbergin työ ensimmäisessä ja toisessa eduskunnassa 1907-1908
- Kemppainen, Mikko: Elämän satuja. Maailmankuvan rakentuminen Hilda Tihlän tuotannossa 1907-1916
- Jussila, Petri: Edvard Gylling ja maatalouskysymys 1900-luvun alun Suomessa
- Systä, Anne: Kirjastojen puolesta.Kirjastokirjoittelu työväen- ja porvarilehdissä 1910-1916
- Systä, Petteri: Pelko, viha ja inhimillisyys - ruoveteläisten kohtalot osana Suomen sisällissotaa
- Anttonen, Varpu: Valkeakosken naiskaarti Suomen sisällissodassa 1918
- Laakoli, Pia: Presentation of Russians in Aamulehti and Kansan Lehti:Pro-and Anti-Russian Propaganda in Fight for the Public Opinion
- Kiviranta, Elina: "Tervetuloa sorretut siskot, tänne joukkoomme joutukaa" - kansanedustaja Alma Jokisen tie Tampereen Amurista punapakolaiseksi Neuvosto-Venäjälle
- Martikainen, Elina: Kurjet - hurskas sotaromaani. Maila Talvion diskursseja kansalaissodasta
- Lanndér, Rolf: Länsi-Mustan tykeistä Ilmatorjuntarykmentiksi : Suomen ilmatorjuntatykistön kehitys 1918-1934
- Mononen, Juha: War or Peace for Finland? Neoclassical Realist Case Study of Finnish Foreign Policy in the Context of the Anti-Bolshevik Intervention in Russia 1918 – 1920
- Kangas, Anni: The Knight, the Beast and the Treasure: A Semeiotic Inquiry into the Finnish Political Imaginary on Russia, 1918-1930s
- Koljonen, Miikka: Suomen sisällissodan vaikutus 1920- ja 2010-luvun kouluun - mistä on tultu tähän?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti