"Kaupunki on muuttunut, mutta ei järin paljon"

Kun silmäilin SLS:n kuvia Etelä-Helsingistä "ennen ja nyt"-silmin, ajattelin, että näkymä Hietalahdesta olisi helppo nakki. Kävelen joka arkiaamu kuvan poikia vastaan ja kun talviaamun valo ei riitä kuvaamiseen, niin kotimatkalla voisin tehdä 180 asteen käännöksen ja napata otoksen.

Ihan pari ajatusvirhettä. Ensinnäkin kun olin tulosteen kanssa maastossa tajusin, että pojat eivät ole nykyisellä jalkakäytävällä. Tietenkään.

Varsinkin kun useampien (!) katsahdusten jälkeen huomasin, että kuvassa näkyy junarata. Joka äskettäin purettiin, mutta jonka sijainnin vielä muistan.

Vanhalla radanpohjalla jouduin pakittamaan hieman liian kauas, että sain Nesteen liikemerkin vasemmalle puolelle pilkottamaan saman kerrostalon tornin, joka näkyy sata vuotta vanhassa kuvassa.

Ympäristö on muuttunut, sillä kuten Anni Sinnemäki aikanaan Ultra Bran lauluun Helsinki kirjoitti: "Ennen Bulevardin päässä tuoksui maltaalta". Liekö panimon alue ollut valkoisen aidan takana? Oma muistitietoni ei riitä tarpeeksi pitkälle.

Mutta - ainakin melkein - muistan "sen värin, joka oli harmaampi. Silloin ei ollut yhtään eurooppalaista vaateliikettä, olutta oli vain ruokailijoille, koko paikka muistutti Neuvostoliittoa"