Yleisradiossa alkoi kesällä sarja Historian ääniä, joka ei ole ainakaan vielä loppunut. Ideana on kaivaa arkistosta ohjelmapätkiä ja keskustella niistä tutkijan kanssa. Aiemminhan arkistoja kaiveli Markus Kajo, mutta ne ohjelmat eivät enää (kai) ole kuunneltavissa. Toisin kuin nämä Historian äänet, joita voi toistaiseksi tallentaa tai kuunnella Areenassa.
Vanhat ohjelmat ovat osin nostalgista ja osin tuskaista kuunneltavaa. Ne edustavat 1900-luvun lähihistoriaa eikä sarjassa paljoa pidempää aikahorisonttia olekaan. Jaksossa Tammi-Paapan murha kuunnellaan muistoja 1880-luvulla tapahtuneesta. (Google-haku tuo esiin Jurva 2010 -vuosikirjan sisällysluettelon. Tapani Tikkalan artikkeli Matti Tammen murha taitaa käsitellä samaa tapausta kuin muistelot.)
Rikoksista ja suullisesta perinteestä kiinnostuneena olisin mielelläni kuullut kahden toisistaan eroavan kertomuksen lisäksi myös "totuuden" asiasta. Mutta keskustelu tutkija Teemu Keskisarjan kanssa liikkui murhissa yleisemmin eikä ollenkaan erityisemmin.
Pitkä aika oli esillä myös jaksossa Maria Anderssonin Helsinki. Juuri ennen sotia kuollut Maria Andersson oli elänyt yli 110-vuotiaaksi ja nähnyt Helsingin kasvun. Valitettavasti 1900-luvun radiohaastattelijat kysyivät häneltä erinomaisen typeriä kysymyksiä. Mutta hienoa oli, että koko elämänsä työtä tehnyt vanhus sai lopulta yhteiskunnaltakin tukea. Hänen elämänsä alkuvaiheet olivat haastatellun Samu Nyströmin mukaan epävarmoja. Tavanomainen nimi ja ortodoksinen kirkko vaikeuttavina tekijöinä.
Marian kunniaksi Helsingistä kaksi Edelfeltin kuvaa, jotka julkaistiin helmikuussa 1891 lehdessä Harper's New Monthly Magazine.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti