Kesäloman OMA-testausraportissa mainitsin käyttäneeni aikani tutkijasalissa kirjahyllyjen parissa. Erityiseen tarkasteluun otin Oulun historiaseuran julkaisusarjan Scripta historica, jota ei pääkaupunkiseudulla ole usein näkynyt.
Ensimmäinen osa oli ilmestynyt 1967 ja yllätti artikkeli otsikolla Tietokoneet Rooman sosiaalihistorian tutkimuksessa. Kirjoittaja Pentti Huttunen on selvästi ollut digitaalisen humanismin edelläkävijä Suomessa. Vuonna 1968 hänellä oli ollut aiheena Humanisti - tekniikka - tietokone. Tämä artikkeli oli SH-osassa XIX (1992), joka koostui Huttusen kirjoituksista.
Osassa IX (1989) Pekka Toivanen kertoi Fredrik Henrik Chapmanin Pohjanmaan matkasta 1758-59. Mies oli tehnyt matkan varrelta harmittavan vähän muistiinpanoja, mutta noteerasin Harjavallan ohituksen 6.12.1758.
Potaskan olemus ei ole minulle valjennut enkä ottanut tilaisuudesta vaarin lukemalla osasta XI (1988) Pentti Virrankosken artikkelia Potaska suomalaisen teollisuuden tuotteena. Mutta siellä odottaa, jos suuri tarve joskus tulee.
Osassa XII (1996) kiinnosti Vuokko Joen artikkeli Moniuksen Liisu - Sara Wacklinin kertomus asiakirjojen valossa. Wacklinin kertomukset ovat vielä lukematta (julkaistu osassa XV, 1989, osa myös Project Gutenbergin tarjonnassa), joten minulle oli uutta surullinen tapahtumakulku, joka johti 6-vuotiaan pojan, 3-vuotiaan pojan ja 5-kuukautisen tyttären kuolemaan äitinsä käden kautta vuonna 1826. Lapsenmurhat eivät ole vain oman aikamme ilmiö. Tästä keskusteltiin kesällä SukuForumilla lyhyesti.
Osasta 33 (2008) opin Samuli Onnelan artikkelista pohjoisessa 1830-luvulla kärsityistä katovuosista, joiden sivutuotteena levisi huhu Riikasta paikkana, jossa otettaisiin vastaan. Viranomaisilla oli kova työ saada porukka paikallaan, aivan kuten 1700-luvun siirtomaainnossa.
Samassa osassa oli myös Antero Heikkisen artikkeli Kirveskansan vuosisata yhden mahtisuvun tarinan valossa. Merkitsin huolellisesti muistiin, että sukunimi oli Huotari, mutta unohdin kirjata paikkakunnan...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti