Olin maanantai-aamuna Oulun maakunta-arkistolla niin aikaisin, että ehdin tovin ihmettelemään/ihailemaan seinän reliefiä. Sen merkitys ei selvinnyt tuijotuksella eikä myöskään arkiston 80v-näyttelystä, jonka aiheena olikin arkiston sijaan Lapin historia. Näyttelyyn olisi tosissaan pitänyt keskittyä. Moka, että jäi tekemättä.
Arkistokäynnille minulla ei ollut tekaistujakaan tutkimuskohteita vaan tulin tutustumaan tutustumisen vuoksi. Olin kuvitellut selaavani yksityisarkistojen mappeja, mutta laskettuani, että niitä oli 40, jatkoin hyllyllä eteenpäin.
Noteerasin tila-arkistomapit, jollaisia en TMA:ssa muista nähneeni. Tosin siellä enemmän pitäjittäin järjestettyä materiaalia? Se eli Topographica oli OMA:ssa samassa mapissa kuin Biographica. Kokonaisuus oli selattavan kokoinen ja osoittautui mielenkiintoiseksi. Paljon yksittäisiä dokumentteja 1800-luvulta, hyvinkin "tavallisista" ihmisistä. Tämä kun olisi tietokoneella haettavissa...
No, ryhdyttyäni puheisiin aamun ensimmäisen päivystäjän kanssa, selvisi, että Biographica ja kortistolaatikon uteliaisuutta herättäneet "pienet lahjat" ovat Astiassa. Hiljaa mielessäni sanoin "uskoo kun näkee" ja istahdin koneen ääreen hakemaan muistiinmerkitsemiäni yksiköitä. Yhtään niistä en saanut ulos.
Turvauduin aamun toisen päivystäjän apuun. Hän neuvoi laittamaan tähtiä kaikkiin mahdollisiin paikkoihin, mutta ei auttanut tulosten suhteen. Tarkistus tiskin takana kertoi, että hakemani olivat mukana syöttötyökalun näkymässä. Päivystäjä ei keksinyt meriselitystä tilanteeseen ja laittoi tapauksen muistiin. Minä kiroilin aikani arkistolaitoksen laadutonta työtä, kunnes 24 tuntia myöhemmin tajusin, että kaikki esimerkkini olivat 1900-luvun puolelta. Iskiköhän taas yksityisyyden suoja? Jos, niin Astiaan pitää saada selkeä merkintä "kaikkea ette täältä löydä!"
Luettelohuoneen koluamisen jälkeen istuin tutkijasalissa lukemassa sarjajulkaisua, jota ei ole Helsingissä avohyllyissä näkynyt. (Annista täällä joskus myöhemmin.) Ilolla huomasin hyllyssä Oulun seutua koskevia opinnäytteitä, joita (kaikkia) ei siis tarvitse lähteä metsästämään yliopiston laitoksilta.
Tutkijasalista puheenollen, pikku vinkki kaikkien käyttäjien hyväksi. Jos aiot ottaa digitaalisella kameralla enemmän kuin yhden kuvan arkistossa, etsi käyttöohjeesta kohta "käyttöäänien vaimennus" tms ja toimi sen mukaisesti. Kiitos.
4 kommenttia:
En ylipäänsä ymmärrä, miksi kameroiden pitää piipittää tai digikameroista kuulua jokin tekaistu suljinääni laukaistaessa. Äänien poistaminen päältä on yleensä niitä aivan ensimmäisiä asioita, jonka teen, kun uuden kameran ostan.
Ihan totta. Jos kyseessä on oikea digitaalinen järjestelmäkamera, ääntä ei kuitenkaan saa pois: se tulee mekaanisista osista kamerassa.
Rakennus, jossa OMA nykyään toimii, taisi aiemmin olla OTK:n varasto- ja toimistorakennus. Ehkä reliefi on siltä ajalta. Rakennuksesta on kuvia Arjenhistoriaa-sivustolla, mutta juuri tuosta kohdasta otettua en löytänyt.
Kiitos kamerakommenteista ja Annelille taustatiedoista.
Tarkistin nyt Oulun taidemuseon ylläpitämän julkisten ulkoveistosten sivuston eikä sielläkään ole lisätietoa. Arjenhistoria-vinkkisi avulla läytyi tämä kuva, jossa teos lähes erottuu ja kuvaustekstissä lukee "Korkeamman osan päätyseinässä on kohokuvio, jossa on kuvattu kaksi kättelevää miestä, nainen ja lapsi sekä ylempänä seitsemän lentävää lintua." Eli osuustoimintaan teos liittynee.
Lähetä kommentti