Kohdattua

Piirros taiteilija A. Gebhardin skitsikirjasta (Nuori Suomi : kirjallistaiteellinen joulualbumi 1896)

Tiuku Talvela on kirjoittanut perusteellisen esittelyn historianelävöittämisestä. Lopussa listausta kotimaisista toimijoista. Samassa nörttityttöjen blogissa aiemmin kirjoitukset
LARP – eli mitä ne larppaajat oikein tekee ja miten eräs syksyinen hovipeli toteutettiin sekä Naiskuva, naiskirjailijat ja naisnörtin arkkityyppi klassikkokirjallisuudessa.

Anna O. kävi Tukholman Nobel-museossa ja Viikin maatalousmuseossa. Jälkimmäisestä en ollut koskaan kuullutkaan ja näyttää isolta paikalta...

Reijo Valta pääsi Pohjois-Pohjanmaan museon varastoihin ja näki Sanginjoen riimukiven.

Juuso Hyvärinen arvosteli analyyttisesti Seppo Zetterbergin uutuuden Yhteisellä matkalla - VR 150 vuotta. Salla huomautti Helen Rappaportin kirjan Jekaterinburg - Romanovien viimeiset päivät puutteista.

Juha-Matti Granqvist pelasi Suomenlinna-peliä.

Ennen ja nyt tarjosi Ville Sarkamon väitöshaastattelun. Jenni S. haastatteli ja otsikoi Seija Vilénin Pohjan akka yhdistää nykypäivän ja Kalevalan - "Kirjailijan on mentävä outoon aliseen"

Egosentrifugissa otsikolla Valtakunnasta, historiasta ja lähdekritiikistä.

Otto Aura kirjoitti sodan aikaisista lumitöistä ja palautti mieleen blogin Salpalinjan salat.

Jaana luki Väinö Tannerin unohdetut päiväkirjat 1943-1944

Juha Siron matkaraportin lopussa teksti, "josta viimeisten rivien intertekstuaalisuus tekee runon".

Jenni kävi opintojensa viimeisellä historian luennolla:

Historiografinen sisältökin oli sopivan ylevää - prof. Haapala luki ääneen 1970-luvun lopun nuijasotakeskustelun parhaita paloja tutkijoiden henkisestä painiringistä a.k.a. Historiallisesta Aikakauskirjasta. Niisk.