maanantai 21. marraskuuta 2011

Mikä on käsityksenne seuraavista talvi-, jatko- ja Lapin sotaa koskevista väitteistä?

Historiatietoisuus-kyselyn täyttämiseni loppuu kolmannen osion aiheeseen, josta tietoni ovat aidosti hyvin hatarat. Eli "Historian merkitys omalle ikäpolvelle: Mikä on käsityksenne seuraavista talvi-, jatko- ja Lapin sotaa koskevista väitteistä? "
  • Talvisota oli voitto Suomelle. / Täysin eri mieltä
  • Jatkosota oli torjuntavoitto Suomelle. / Paskemmin olisi voinut käydä, mutta onko torjuntavoitto-käsite missään muualla maailmassa tunnettu? Osin eri mieltä
  • Suomen jatkosotaa Neuvostoliittoa vastaan voidaan pitää erillissotana. / No, oli se erillinen talvisodasta, mutta ilmeisesti sitä ei tarkoitettu. Onko huomioitu, että vastaajat eivät välttämättä ymmärrä sanaa erillissota? Täysin eri mieltä
  • Talvisota yhdisti vuoden 1918 sisällissodan osapuolet Suomessa ja ”punaisuus” ja ”valkoisuus” siirtyivät taka-alalle. / Näin olen antanut itseni ymmärtää, liekö aivan koko totuus. Osin samaa mieltä
  • Suomalaiset kohtelivat sotavankejaan hyvin. / Hyvin? Verrattuna natsisaksan keskitysleireihin vai nykyajan siviilivankeihin? Jäämarssi-leffa oli värittynyt, mutta vastaan silti sen pohjalta Täysin eri mieltä
  • Väinö Linnan romaani Tuntematon sotilas kuvaa onnistuneesti sota-aikaa. / En oo lukenu. Ei eri eikä samaa mieltä
  • Karjalasta tulleiden evakkojen uudelleen asuttaminen sujui esimerkillisesti. / Jos ruotsinkieliset miljonäärit saivat pitää maansa hedelmäpuita istuttamalla, kuten opas Kemiönsaaressa meille joskus kertoi, niin ei ihan kaikki mennyt minun oikeustajuni mukaan. Osin samaa mieltä
  • Naisten siviiliosallistuminen sotiin oli Suomessa poikkeuksellisen laajaa. / Tjaa, nyt puuttuu oikeasti tietoa. Brittinaiset olivat vapaaehtoisjoukoissa, mutta pääsivätkö lähellekään rintamaa? Saksalaiset halusivat pitää omansa hellan vieressä ja/tai keskitysleirivartijoina? Näiden mielikuvien perusteella vastaan osin samaa mieltä
  • Sotien ajan historiaa pitäisi tutkia enemmän. / Eiköhän tämä nykyinenkin tahti tuota tekstiä enemmän kuin kiinnostuneet ehtivät omaksua? Täysin eri mieltä
  • Sotien aikana suomalaiset olivat hyvin isänmaallisia. / Olisikohan tässä aihe, jota ei ole vielä tosissaan tutkittu? Kunnes toisin todistetaan: osin samaa mieltä
  • Suomessa ei toimeenpantu kuolemantuomioita sodan aikana. / Jotain hyötyä vaarini muistelmien puhtaaksikirjoituksesta: täysin eri mieltä
  • Suomen poliittinen johto tiesi juutalaisten julmasta kohtelusta Saksassa ennen sotia tai sotien aikana. / Jaha, mikähän on kysymyksen kirjoittajan silmissä "julmaa kohtelua"? Voisiko olla niin, etteivät suomalaiset sanomalehdet kertoneet Kristallnachtista? Mutta oliko se julmaa vai vaan "ihan normaalia" juutalaisten kohtelua? Tietämättä asiasta enempää vastaan: osin samaa mieltä
  • Suomen ja Saksan suhdetta jatkosodassa voidaan kuvata sanalla ”liittolainen”. / Täysin samaa mieltä
  • Tuhansien lasten siirtäminen sotia pakoon Ruotsiin oli oikea ratkaisu. / Ei eri eikä samaa mieltä
  • Suomessa esiintyi sodan vastaista vastarintatoimintaa sotien aikana. / Ei harmainta aavistustakaan: Ei eri eikä samaa mieltä
  • Suomalaiset selvisivät sodista ilman suurempia traumoja. / Eikös tässä nyt tätä suurehkoa sotatraumaa edelleen käsitellä? Täysin eri mieltä
  • Suomen valtiolla ei ole anteeksipyydeltävää sodanaikaisessa juutalaispolitiikassa. / Todennäköisesti olisi ollut, mutta anteeksipyynnön aika on ollut ja mennyt. Ei eri eikä samaa mieltä
  • Sodissa minua kiinnostavat lähinnä yksittäisten sotilaiden ja siviilien tarinat ja kohtalot. / Kun ei kiinnosta oikein nekään. Osin samaa mieltä
  • Sota-ajan Suomi ja suomen kansa ei ollut yhtenäinen kokonaisuus. / Miten maa voisi koskaan olla täysin yhtenäinen kokonaisuus? Ei eri eikä samaa mieltä

6 kommenttia:

Kari Rydman kirjoitti...

Kun nyt toit omat vastauksesi näytille, niin sallitko hiukan erimielistä argumentointia? :)

Kaisa Kyläkoski kirjoitti...

Tottakai.

Kaisa kirjoitti...

Onpas vaikeita kysymyksiä... Naisten osallistumisesta sotatoimiin sanoisin, että ei ollut poikkeuksellisen laajaa - jos puhutaan siis sotimisesta eikä huoltotoimista. Sotavangeista tiedän vain sen, mitä isäni on kertonut: ryssä-Kalle Ukrainasta oli kotonani töissä ja eli täysin vapaasti, lupasi lähettää isälle appelsiineja, kun palaa Neuvostoliittoon - ei lähettänyt. Naapurin "ryssä" oli itkenyt rautatieasemalle vietäessä.

Kaisa Kyläkoski kirjoitti...

Eihän näihin kysymyksiin ole oikeita vastauksia, korkeintaan tutkimuksellinen konsensus. Kirjoitin vastaukseni jo useampia viikkoja sitten ja eilen lukiessani aloin olla jo vähän eri mieltä...

Tuo vankiväite on hankala siksi, että sana hyvin on ihan oikeasti suhteellinen ja pitäisi olla joku relevantti vertailukohde. Vastauksen määrittää vahvasti juuri se mihin vertaa ja mitä vertaa. Minulla oli Jäämarssin kamaluudet tuoreimpana mielessäni eikä muistissa ollenkaan tuota maataloussijoitusvaihetta, joka myös oman perheeni muistoissa on positiivissävyinen.

Anonyymi kirjoitti...

Juu, kyselyssä näköjään vain kartoitetaan erilaisia käsityksiä, tuskin kyselyn laatijat kuvittelevat tietävänsä oikeita vastauksia. Mutta monessa kohtaa saisi täsmällisemmillä kysymyksillä parempia vastauksia. Esimerkiksi sotalapsien lähettäminen: Pitäisikö vastata mitä luulen parhaaksi ratkaisuksi silloin kun päätös tehtiin, vai pitääkö vastata nykytiedon valossa? Ja tuo toisenkin Kaisan sivuama väite: "Naisten siviiliosallistuminen sotiin oli Suomessa poikkeuksellisen laajaa."
Olivatko lotat siviilejä? Varustettua väkeä he eivät olleet, mutta kantoivat univormua. Ja mikä oli sellainen sotaa käyvä maa, jossa naisten ei tarvinut "siviiliosallistua sotaan"?

Kari Rydman kirjoitti...

1. Talvisota oli tietysti hirmuinen isku Suomelle. Mutta vimmattu vastarinta onnistui huonosti varustetulta armeijalta, ja oli tavallaan kuitenkin 'moraalinen voitto'. Samalla se kiinnitti ulkomaailman huomiota ja aikaansai suurta positiivista suhtautumista pieneen, lähes tuntemattomaan kansaan. Vastaisin siis "melkein samaa mieltä", ja toki lainausmerkeissä.
2. Suomi halusi sodan aikana antaa kuvan erillissodasta, ja sitä se olikin niin kauan kunnes meidän oli pakko pyytää suoranaista apua Saksalta. Saksa avusti ratkaisevasti meidän "torjuntavoittoamme" - mutta muodollisestihan asia hoitui sillä että Ryti otti henkilökohtaisen vastuun Saksan osallistumisesta. Vastaisin että "osittain samaa mieltä".