Sivulla
Kerkonjoensuun kulttuuriympäristön kehityksestä todetaan
"Nykyinen myllyrakennuksen ikää ei varmasti tiedetä. Se on joko 1830/40-luvulta (runo) tai toisen lähteen mukaan 1920-luvulta. "
(runo) tarkoittaa jokseenkin varmasti Paavo Korhosen kertomusrunoa
Kerkonjoen myllystä. Kaunokirjallisuuskin voi olla historian lähde! Runo kertoo ajoituksen lisäksi myllyn aikaansaannista elävästi. Kokonaisuutena luettavissa kokoelmassa
Wiisikymmentä runoa ja kuusi laulua, näyte poimittu alkuvaiheesta:
Miehet mielellä pahalla,
Itkusilmissä isännät
Marraskuulla matkusteli
Käsi taskussa käveli,
Keskustellen keskenänsä:
"Miehet veikkoset, mitenkä
My nyt mylly saataisihin?
Paljo kansa'a kylällä,
Paljo maata myllytöintä.
Alamylly aina huono,
Niinkuin kaikki muutkin myllyt
Näissä seu'uin semmoisia.
Talvi päälle päätymässä,
Tuisku, pakkanen tulossa -
Miehet, mitäs nyt tehä'än?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti