Kummallakaan meillä ei ollut kovin selvää etukäteiskäsitystä museon sisällöstä. Kierrettyämme tilapäisnäyttelyn ja pysyvän näyttelyn olimme yhtä mieltä siitä, ettemme olleet saaneet tietoa lähetyksestä, lähettiläistä emmekä kulttuurien kohtaamisesta. Joita olimme ajatelleet lähetysmuseon todennäköisesti esittelevän.
Perusnäyttely omisti puolet tilasta Ambomaan omalle kulttuurille ja puolet hieman heikommin katetulle Kiinalle. Eikö alkuperäiskulttuuri ollut juuri sitä, mitä (osittain) mentiin korvaamaan/tuhoamaan? Vaikea nähdä luterilaista uskoa rinnakkaiselossa esillä olleiden taikaesineiden kanssa. Mutta mahdollisesti ei tuhottukaan mitään ja kaikki on ennallaan? Näyttelyn tiedoilla kysymykseen on mahdotonta vastata.
Pääsääntöisesti esineille oli suhteellisen hyvät esittelytekstit ja erityisesti afrikkalaisella puolella oli paljon mielenkiintoista. Innovatiivinen kirnu, kauniita kirveitä ja sen sellaista. Massiivisia metalliesineitä naisten raajoja kahlits... koristamaan. Mutta koko museon mielenkiintoisin kulma oli mielestäni Kiinan puolen neljä vitriinillistä pienoismalleja. Ihmisiä enemmän ja vähemmän tunnistettavassa toiminnassa. Niistä ei ollut mitään esittelytekstiä, olisi mielellään lukenut lisätietoa. Lipputiskin takaa saimme tietää, että mallit olivat koululaisten tuotantoa ja kuvasivat aikansa elämää. Jäi vaan epäselväksi minkä ajan.
Ja koska en viitsinyt käydä lunttaamassa erillisestä aikajanasta Kiinan lähetystoiminnan vuosia, ne jäivät täydeksi mysteeriksi. Kuten sekin miksi lähetystoiminta ei ollut museossa esittämisen kohteena.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti