Amalie. Seurueeseen kuuluivat myös näiden lapset prinssi Carl Ludvig ja prinsessa Maria Elisabet eli kuvat alla ovat oikeista henkilöistä, joille olin antanut väärät tittelit.
Badenin perintöprinssi ja perintöprinsessa (kuvat oikealla Wikipedian annista) lähtivät Pietarista 23.9.1801 ja saapuivat Ruotsin rajalle lauantaina 26. päivä. Ruotsin kruunun puolesta heitä oli vastaanottamassa Mauritz Klingspor adjutantteineen. Loviisaan päästiin kello 8 illalla ja vieraat vastaanotettiin linnoituksesta ammutuilla 32 kanuunanlaukauksella. Matkaa jatkettiin maanantaina ja keskipäivän ruokailu hoitui Porvoossa, jossa viihdytystä edusti Uudenmaan rakuunoiden paraati.Klingspor lähti ennen vieraita Porvoosta ja ehti näin upseereineen vastaanottoon Helsingin kaupunginportille. Taas ammuttiin 32 kanuunanlaukausta ja kaupunki on erityisesti valaistu. Tiistaina 29.9. vieraat vietiin ihastelemaan Viaporia, jossa varustuksen miehistö esitti paraatin ja kanuunat laukaistiin... 32 kertaa. Viaporista ehdittiin keskipäivän aterialle kaupunkiin ja illalla tanssittiin sopivassa seurassa.
Keskiviikkona jatkettiin matkaa. Päiväruokailu tarjoiltiin puolimatkassa Grönkulla nimisellä tilalla ja iltaruoka perillä Billnäsissä, jossa vieraat myös yöpyivät. Torstaina lähdettiin kohti Turkua ja keskipäivän ruoka nautittiin Salon kestikievarissa. Pimeys hidasti matkaa ja Turkuun päästiin vasta perjantain puolella aamuyöllä kello 1. Kanuunat laukaistiin jälleen 32 kertaa ja vastassa oli kaupungin raati ja porvaristo. Matkarasituksista levättiin koko perjantai, mutta perintöprinssi vietiin lauantaina ihailemaan laivastoa linnan lähellä. Mikä ansaitsi vielä 32 kanuunanlaukausta sekä ilotulituksen.Sunnuntai aloitettiin tietenkin messulla tuomiokirkossa. Puoli kuudelta prinssi ja prinsessa astuivat jahti Amadikseen ja jatkoivat matkaansa länteen.
Edellä oleva perustuu raporttiin sanomalehdessä Inrikes tidningar 13.10.1801.
2 kommenttia:
Hei, Veli ja sisar otettiin hienosti vastaan niin Venäjällä kuin Ruotsissakin. Syy oli hyvin yksinkertainen. Eli Heidän sisärensä oli keisari Aleksanteri I:n puoliso ja toinen sisar oli RUotsin kuninkaan Kustaa OV:n puoliso. Eli tuttuja ja sukulaisia käytiin tapaamassa.
Heidän isänsä kuoli joulukuussaq 1801, mutta Karl Ludvig Frederikistä tuli suurherttua vasta iso-isänsä kuoleman jälkeen 1811, muotta kuoli jo vuonna 1818.
Marie puolestaana avioitui Braunschweig-Wolfenbüttelin herttuan Friedrich Wilhelmin kanssa ja kuoli 1808.
Sen kerran, kun en tehnyt henkilöistä minkäänlaista sukuhutkimusta... Kiitos lisäyksistä!
Lähetä kommentti