Tehdäkseni nykyiseen projektiini kuuluvan 1500- ja 1600-lukujen vaihteessa eläneen talonpojan elämän kuvauksesta mahdollisimman täydellisen selailin erinäisiä maataloushistorioita. Kirjoittaessani ajan ja alueen yli tehdyistä yleistyksistä tajusin, että parasta oli palata Tompan ikiomiin verokirjauksiin, joiden pitäisi parhaiten kuvata juuri hänen viljelyään.
Olin kerännyt verotileistä aika monta kymmenysten maksua, mutta olin toistaiseksi etsinyt vain tilan nimeä ja oikeaa etunimeä yrittäessäni hahmottaa Tuomaksen isäntäkauden pituutta. Nyt pitäisi saada sitten tolkkua siitä muusta sisällöstä.
Jo parin esimerkin perusteella oli selvää, että kirjaukset olivat lähes joka vuosi erilaisia. Pitäähän sitä kirjureiden päästä toteuttamaan luovuutta muussakin kuin alkukirjaimien koristelussa. Kotihyllystä löytyvä Anneli Mäkelä-Alitalon Vanhat käsialat ei auttanut, vaikka siinä olikin monta esimerkkiä kymmenysluetteloista. Tiina Miettisen kirjoittamasta osudesta Sukututkimuksen jatko-oppaassa selviää, että "kymmenysvero kannettiin vuodesta 1602 lähtien kylvön mukaan". Eli kaksi erillistä numerosarjaa (silloin kuin niitä on kaksi) ovat kylvö ja maksetut kymmenykset. Ja vuotta 1602 ennen kymmenykset laskettiin arvioidusta sadosta.
Ennen kuin ehdin alkaa tehdä omia laskelmia luin Irja Säihkeen kirjan Varsinais-Suomen maanviljelys ja karjanhoito 1500-luvulla (Varsinais-Suomen historia V:5. 1963) lauseet "Jos kymmenysluetteloissa esiintyvät veromäärät olisivat tosiaan kymmenesosa sadosta, voisimme niiden perusteella laskea sadon kokonaismäärän. Mutta tätä laskutoimitusta käyttäen huomaamme, ettei kertomalla kymmenykset kymmenellä saada edes vuotuista kylvöä vastaavaa määrää." Entä suhteet ilmoitetun kylvön ja kymmenysten välillä 1600-luvun puolella? Mikä oli oletettu sato - löytyy varmaan jostain kirjasta, mutta...
Vuonna 1616 Tuomas ja naapurinsa Henkka kylvivät molemmat 3 tynnyriä ruista ja 2 tynnyriä ohraa ja maksoivat kymmenyksiä vastaavasti 18 kappaa ja 12 kappaa kumpikin. Kuten kaikki tietenkin muistavat on kappa 1/32 tynnyristä. 3 tynnyriä ruista on 96 kappaa, josta 18 kappaa on 19% ja sama suhdeluku tulee ohran osalle. Kymmenen vuotta myöhemmin on tainnut olla katovuosi, sillä Tuomas on laittanut peltoon 5 tynnyriä, mutta maksaa vain 20 kappaa kymmenyksiä. Seuraavina vuosina hän maksaa kymmenyksi ohrana ja rukiina yhteensä 30 kappaa ja tämän päälle vielä 2 kappaa kauraa ja 2 kappaa herneitä. Vuoteen 1611 verrattuna tämä tarkoittanee 5 tynnyrin kylvöä ruokaviljan osalta.
Vuosisadan alun katovuodet erottuvat selvästi. Vuonna 1603 Tuomaksen kylvö oli 4 tynnyriä ruista, 1 tynnyri ohraa ja 1/2 tynnyriä kauraa, mutta hän maksoi kymmenyksinä vain kapan kutakin. Vuonna 1605 Tuomas kylvi ruista 3,5 tynnyriä, mutta maksoi oletusarvoisen parinkymmenen kapan sijaan kymmenyksiä vain 8 kappaa. Tarkoittavatko vuoden 1604 tyhjät kymmenyssarakkeet ettei Tuomas pystynyt maksamaan mitään? Kylvöä oli ollut yhteensä 5 1/2 tynnyriä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti