Poimintoja

Kukka taidelehdestä Mir iskusstva 1-2 (1899)

Muutaman viikon takaisen äitienpäivän kunniaksi Voiman Fifi-sivuille ilmestyi Hannele Huhtalan Uhtuan kylässä Vienan Karjalassa äänittämä laulu, jossa Ilmi Bogdanova laulaa sukunsa historiaa ja muistoja äidistään.

Tuhat sanaa-blogin Tuija Aalto taas oli äänittänyt äitinsä haastattelun.

Pekka Henttonen kertoi antoisasta lukukokemuksesta:

Kiinnostavinta on minusta mustalaisten oma suhtautuminen virallisiin asiakirjoihin. Valtakulttuurissa ja mustalaisten omassa kulttuurissa asiakirjoilla on ollut aivan eri merkitys, osin siksi, että tätä kautta on pystytty puolustautumaan ulkopuolista painetta vastaan. On hämmästyttävää, miten kaukana todellisista mustalaisten kirkonkirjoissa kerrotut nimet ja sukulaisuussuhteet ovat olleet.

Sukututkimus blogissa oli tehty sanomalehtilöytöjä murhapoltosta.

Tuoreessa Kuriositeettikabi.net-lehdessä oli juttu Noormarkun Kairilan kylässä sijaitsevasta Ojaniemen museotilasta. Yleisradion alueuutisissa Eemilän kotimuseosta Humalajoelta, Kuopion ja Leppävirran rajamailla.

Tamperelainen historianopiskelija historian kirjoittamisesta ja esittämisestä:

Toisin sanoen, tieteen edistyksen on saavutettava myös tavallinen lukija. Se, haluaako tavallinen lukija lukea tai kiinnostaako häntä historia on vähemmän merkityksellistä, mutta periaatteessa hän voisi olla kiinnostunut, jos häntä lähestyttäisiin hänen omalla tasollaan. Tällä en tarkoita, että rivikansalainen olisi tyhmempi, mutta jos hänen käsityksensä historiasta on, että se on kuivaa ja tylsää, niin se ei välttämättä johdu historiasta itsestään vaan tavasta kirjoittaa se.

Tässä mielessä historialliset elokuvat ovat usein tavalliselle kansalaiselle mielenkiintoisempia kuin pahimmillaan paperinmakuiset ja raskaat tutkielmat. Niiden vaikutus ihmisten historiakuviin voi olla myös todella merkittävä, sillä elokuvat voivat olla ihmisten ainoa lähde jostakin historiallisesta ajanjaksosta. Onko silloin oikein, että historiantutkijat sulkevat silmänsä historiallisilta elokuvilta ja vähättelevät niiden merkitystä?

Suomessa on uusi SSHY - Suomen sukellushistoriallinen yhdistys. Heidän toimestaan oli Turussa ollut esillä 1600-luvun mallin mukaan tehty sukelluskello, jolla tehtiin näytössukelluksia Aurajokeen toukokuun alkupuolella.

Viikon lööpit huusivat luvattomista elämänkerroista. Jari Tervo kommentoi asiallisesti Uudessa Suomessa:

Auktorisoimattomien kirjojen mahdollisesti yleistyessä ollaan tekemisissä paljon vakavamman asian kanssa kuin suomalaisen tietokirjan uskottavuuden. Ihmisellä ei todellakaan ole yksinoikeutta elämäkertaansa, ei edes elävällä ihmisellä. Julkista työtä tekevällä ihmisellä kaikkien vähiten. Tämä on sananvapauden keskeisiä periaatteita. Minä en voi määrätä mitä minusta kirjoitetaan enkä minä voi määrätä kuka minusta kirjoittaa. Nämä toimet eivät kertakaikkiaan tarvitse hyväksyntääni. Tekojeni arviointiin tai elämäni kuvaamiseen ei tarvita lupaani. Tälle ajatukselle rakentuu länsimainen sananvapaus.

Hiidenkivi-lehdellä on verkkosivut, joissa osa materiallista on tilaajille ja osa kaikille. Vuoden ensimmäinen numero oli saanut Matti Lauhan muistelemaan:

Nuoruuteni kesät Lohjalla viettäneenä en malta olla kertomatta muistumaa Lohjan kirkon 1960-luvun remontista, josta on lyhyt maininta (s. 15). Kirkko oli ulkopuolisilta tiukasti suljettu, mutta pääsin joidenkin tutustujien kuljettajana sisään. Näky oli uskomaton: luita ja arkunlautoja sikin sokin. Lattian alla lienee hautaustila vähitellen loppunut, minkä vuoksi arkkuja oli litistetty ja särjetty.

Mutta yksi pieni kirstu 170 vuoden takaa oli säilynyt ehjänä. Siinä lepäsi noin 10-vuotias tyttölapsi muumioituneena varpuseppele päässä. Arkun kanteen isä oli kirjoittanut kaipaavan viestin rakkaasta lapsestaan. Kaivamista johtanut sangen nuori, hento mutta ponteva ”arkeologityttö” kertoi, että töissä olleet raavaat miehet olivat kaivausten edistyessä järkyttyneet näkemästään. He olivat protestoineet ja lopettaneet kaivamisen, he katsoivat hautarauhaa rikottavan törkeästi. Topakka daami oli kuitenkin pitänyt puhuttelun ja saanut miehet jatkamaan töitä.