Aikakauslehtiä on mikrofilmeiltä skannattu osin 1940-luvulle ja osin pidemmällekin. Sukunimihauilla ei isommasti tärpännyt, mutta olisin voinut löytää vaikkapa Seura-lehteen lähetetyn pikkulapsen kuvan, joka olisi tietenkin lämmittänyt sukututkijan sydäntä.
Hakusanalla Kokemäki löytyi Seura-lehdestä 6.2.1935 Lauri Haarlan historiallinen novelli Hermo ja Hildegard, joka vaikutti varsin lupaavalta: "Harjavallan Hermo kantaa sydämessään toivotonta rakkautta ja kostoa."
Enimmäkseen paikkakuntahaulla mukaan tuli mukaan aatteellista liikehdintää
- Satakunnan Aitosuomalaisen kerhon perustava kokous oli pidetty Kokemäellä (Aitosuomalainen 8.4.1927, 20.5.1927)
- Kansalaiskokoukseen Kokemäellä osallistuneet lähettivät 3.7.1930 Vihtori Kosolalle ja Lapuan miehille "kunnioittavat tervehdyksensä ja ilmoittivat kannattavansa heidän vaatimuksiansa kommunismin täydelliseksi tuhomaiseksi maassamme." (Aktivisti 31.7.1930)
- Sinimustat olivat pitäneet onnistuneen "taistelujuhlan" Kokemäen Seuratalossa 8.9.1935 (Sinimusta 20.9.1935. Numerossa 3.5.1935 huomattava määrä Kokemäen yritysten mainoksia)
- Kolumnisti otsikolla Sinimustan sivalluksia kirjoittaa itsenäisyyden 20-vuotisjuhlista "Kokemäen valtuustossa ehdotti muuan taatusti edistysmielinen valtuutettu, että näille juhlille eivät suojeluskuntalaiset ja lotat saisi tulla järjestöpuvuissaan, että se herättäisi vihaisia tunteita juhlille saapuvien punapomojen mielissä." (Luo lippujen 30.11.1937)
- Kokemäen käräjillä käsitelty Ernst Lampén Iso-Keisarin kyyditys (Ajatuksen vapaus 1.2.1938)
Löydöksistä jäi arvoitukseksi (sellaiseksi tarkoitettu) "Mikä, kun on Kokemäeltä, kehutaan lajissaan parhaaksi?" (Kalevatar 15.8.1895). Ja mielelläni kuulisin tehosiko ilmoitus, joka julkaistiin Viikonloppu-lehden numerossa 12.5.1944:
"Onko miestä, joka uskaltaa ryhtyä kirjeystäväksi pahuudestaan kuulun kokemäkiläisen leskirouvan kanssa."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti