Muinaiskaluja löydetty. Jo viime syksynä löysi mylläri Juha Vänni Kokemäellä Kakkulaisten kylästä peltoa tehdessään lähellä myllyänsä korkealta joen äyräältä lahonneita ruumiita ja niitten vierestä erinäisiä rautakaluja nim. miekkoja, rautalakkeja, keihäitä, puukkoja y. m. yhteensä neljäkymmentä, jotka paikkakunnan nimismiehen toimesta lähetettiin valtion museoon. Nyt keväällä on sama mies taas jatkanut pellontekoansa ja löytänyt yhden varsin kookkaan luurangon jäännöksen ynnä sen lähimmästä läheisyydessä olleet seuraavat kalut:Voi vain kuvitella, mitä nykyaikainen arkeologi olisi saanut aineistosta irti. Selasin väsäämäni "Kokemäen esihistoria" kartan kautta oikeaa löytöpaikkaa, paras istuvuus oli Maamieskoulu 1, josta todetaan "Kalmisto sijaitsee Huittisten ammatti- ja yrittäjäopiston (ent. Kokemäen maatalousoppilaitos) pihassa, Kokemäenjoen länsirannalla Kolsin voimalaitosta vastapäätä. Oppilaitoksen toimistorakennus on kunnostettu ja kalmiston rippeet sijaitsevat toimiston lounais- ja eteläpuolella." Löytöjen kuvaukset ovat epätäydellisiä päivämäärän ja sisällön kannalta, joten varmuutta ei saa.
- 1 rautalakki (sen sisällä oli hiuksia) pyöreä, näyttää takomalla tehdyksi, pieni huippu päälaella;
- 1 kokoon kääritty kahdenpuolinen teroiettu pitkämöinen miekanterä, josta puukahva nähtävästi on lahonnut pois;
- 2 noin 40 sm pituista keihään terää, joista toinen on melkein ruosteeton valkeaa ainetta ja niin pehmeätä että veitsellä saa lastun siitä;
- 3 puukonterää ja kahdet kuolaimet.
Löytöpaikka on korkealla kummulla joen pohjoisrannalla, josta on laaja näköala eteläänpäin pitkin jokea. Siitä on löytynyt 7 ihmisen ja 1 suuren eläimen jäännökset, jotka kaikki ovat olleet 1-2 tuuman syvän multapeiton alla, yksi laskettuna yhteen suuntaan toinen toiseen, useasti kivien väliin. Kaikki miekat ovat olleet avian samalla tavoin väännettyinä 2-kertaiselle mutkalle, joka ikäänkuin näyttäisi osottaman ettei sitä enää tarvita. Lienee tässä siis ollut hautauspaikka, luultavasti pakanuuden aikana.
Rautakauden esineistöstä tietoa Helsingin yliopiston sivustolla, ei kylläkään rautalakeista mitään. Olisiko kilvenkupura (Kuvassa juuri Maamieskoululta löydetty kappale) voinut kuitenkin olla kyseessä?
Hakiessani sanoilla rautakausi ja Kokemäki osuin arkeologiaharrastajan kasvisivulle. En ole aiheeseen perehtynyt, mutta mieleen hyppäsi Kokemäen Forsbyn Hiidenniemi, jossa on arkeologisia jäänteitä ja joka mummoni kouluaikoina oli merkittävä kasvinkeruupaikka. Tällaisiäkin voisi joku tutkia?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti