Kirjoitin jokin aika sitten häiden ajankohdista ja asiasta on tämän vuoden aikana keskusteltu SukuForumilla. Lainasin kirjastosta Maija-Liisa Heikinmäen kirjan Suomalaiset häätavat. Talonpoikaiset avioliiton solmintaperinteet tarkistaakseni mitä siinä sanotaan (ajoituksesta: s:. 274-276):
Neljäntoista pitäjän otoksella kirjassa todetaan, että 1700-luvulla häät keskittyivät myöhäissyksyyn, jolloin vietettiin noin puolet vuoden häistä. Suosituin kuukausi oli lokakuu. Myös 1600-luvun loppukymmeniltä isoonvihaan saakka häät keskittyivät syyskuusta tammikuuhun. Tuolloin lokakuuhun osui vasta neljännes häistä. Kun palkollisten vapaaviikko siirrettiin vuonna 1816 marraskuun alkuun, siirtyi suosituin hääpäivä lokakuusta marraskuun puolelle.
Etelä-Savossa ja Etelä-Karjalassa 1700-luvulla ja 1800-luvun alkupuoliskolta sekä Kymenlaaksossa vielä myöhemminkin, oli tapana, että parit vihittiin joulun alla tai toisena joulupäivänä. Porvoon tuomiokapitulin kertomuksessa vuodelta 1755 sanotaan seurakunnissa vihityn 8, 16, 20 tai jopa 30 paria yhtäaikaa. Mäntyharjun tienoilta on tieto vuodelta 1772, että parit tavallisesti kuulutettiin toisena adventtisunnuntaina ja vihittiin Tuomaan päivänä tai toisena joulupäivänä.
Länsi-Suomessa pidettiin 1800-luvulla häät tiistaina tai torstaina. Joidenkin mainintojen perusteella tiistaina aloitettiin kaksipuoliset häät ja yksipuoliset torstaina. Samoja päiviä on käytetty saksalaisella kielialueella ja Skandinaviassa ja tähän on voinut liittyä taikausko avioliiton suojaamisesta ”korkeimman pakanallisen jumalan suojassa”.
Tiistai- ja torstaihäät olivat Itä-Suomessa tuntemattomia. Siellä häät on tavanomaisesti aloitettu lauantai- tai sunnuntai-iltana.
Aika lailla siis samoja ilmiöitä, jotka löysin neljän seurakunnan Hiski-otoksella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti