Siivotessani asuntoni paperipinoja löysin vanhan tulostetun sähköpostin, jossa minulle suositeltiin Helsingin kaupunginarkistosta löytyviä kirjoja Kommunala utskylder för år... Olivat kuulemma helppolukuisia ja voisivat auttaa selvittämään "neiti-ihmisen elinkeinon", jota tuolloin olin tiedustellut.
Tältä pohjalta poikkesin viime viikolla HKA:aan, kun sattui työpäivässä olemaan aukko virka-aikaan. Koska tietoni olivat puutteelliset ja kysymykseni vähän heikosti aseteltu enkä ponnekkaasti pyytänyt päivystäjää paikalle (jossa hän ei siis ollut päivystämässä) alkuun tuhraantui aikaa.
Mutta pienen haparoinnin jälkeen selvisi, että oikea arkistokokonaisuus oli Rahatoimisto ja piti aloittaa kunnallisverojen rekisteristä. Jota pidemmälle en sitten ehtinytkään. Mutta mikrokorteilta käytettävästä rekisteristä ehdin kyllä poimimaan yhtä sukunimeä edustavat henkilöt vuosittain 1886-1907. Tämäkin täydensi jo osoitekalenterien näkymää. Varsinaiset verokirjat ovat päivystäjän mukaan kaupunginosittain, joten niistä voisi mahdollisesti saada myös maantieteellistä tarkennusta.
Rahatoimiston arkistoluetteloon oli kopioitu Helsingin Sanomissa 11.2.1958 julkaistu Helli Suomisen artikkeli Kuinka helsinkiläisiä verotettiin 50 vuotta sitten. Siitä selvisi, että verotus aloitettiin vuonna 1873 annetun asetuksen perusteella. Veroa maksettiin 1) kiinteistötuloista 2) liike- ja ammattituloista sekä 3) palkasta, eläkkeestä yms. tulosta.
Tulojen ilmoittamisvelvollisuutta ei ollut! Taksoituslautakunta määräsi äyrit harkintansa ja eri tavoin hankkimiensa tietojen pohjalta. Mielenkiintoinen duuni Helsingin kokoisessa kaupungissa, jossa henkikirjoitettiin vuonna 1905 93 626 asukasta ja taksoitettiin 14 789.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti