Ulkotilan ongelma

Muutaman tunnin olen taas kuluttanut selaamalla (tai siis, kiitos SSHY-vapaaehtoisten klikkailemalla) Kokemäen rippikirjoja. Ensisijaisesti haussa oli ah-niin-rakkaat torpparit, mutta kuten ennenkin silmiin osui kaikenlaista. Löysin mm. kirjauksen, joka vahvisti hypoteesin siitä, että Kamariherran vaimo pysyi Ruotsin alamaisena. Ja tiilimestari, joka oli muuttanut kartanolle 1860 - viite siitä, että tiilitehdas oli vielä toiminnassa? Vai, voisiko tegelmästare tarkoittaa myös muuraria?

Muuttopäivämääristä pääsin vetämään myös johtopäätöksiä Pyhänkorvessa sijainneen myllyn laajentumisesta. Ja jotain sain irti myös Tuomaala-Mäkelän ulkotilan suhteen. Sinne muutti vuoden paikkeilla 1860 renkejä ja renkivouti. Kolme vuotta myöhemmin julkaistussa myynti-ilmoituksessa sanotaan, että näillä yhdessä viljellyillä ulkotiloilla oli 110 tynnyrinalaa peltoa.

Kaiken järjen mukaan raivattu pitäjänkartan piirtämisen jälkeen, sillä tässä Pitkäjärven ja kartanon väli näyttää perin autiolta:

Pitäjänkarttojen laatiminen arkistokuvauksen mukaan "alkoi Maanmittauslaitoksessa varsinaisesti 1840-luvun alussa, ja ne valmistuivat lääneittäin vuoteen 1865 mennessä." (Pitäjänkarttoja löytyy Kansallisarkiston Digitaaliarkistosta.) Että siitä voi sitten lähteä haarukoimaan ja muistaa, että lähdeaineistona käytettiin vanhoja karttoja.

Toivottavasti ei sentään Olof Mörtin karttaa vuodelta 1690. Se löytyy virtuaaliyliopiston sivuilta. Ilmeisesti kartta on melko kookas, sillä isoimmastakaan tiedostosta ei saa tolkkua selitysteksteistä.

(Torpparimatrikkeli on muuten v-a-i-h-e-e-s-s-a... mutta ei valiteta kun viikonloppu on alkamassa.)