Mestarihiihtäjä Miina Huttunen

Savitaipaleen Hyrkkälän nuorisoseuran hiihtokilpailuissa kevättalvella 1911 Miina Huttunen jäi neljänneksi naisten kahden kilometrin sarjassa (Itä-Suomen sanomat 9.3.1911). Vuotta myöhemmin Kaskeinkylän nuorisoseuran järjestämässä hiihtokilpailussa Savitaipaleella Miina Huttunen jäi kolmen sekunnin erolla toiseksi tyttöjen 3 kilometrin kilpailussa (Itä-Suomen Sanomat 29.2.1912). Seuaavana talvena Lemin nuorisoseuran naisten 5 kilometrin kisassa oli vain kaksi osallistujaa ja Miina Huttunen voitti ajalla 26:53.(Itä-Suomen Sanomat 8.2.1913). Toisessa nuorisoseuran kilpailussa hän voitti ajalla 24:25 ja jäi toiseksi kolmen kilometrin matkalla (Itä-Suomen sanomat 8.3.1913). Seuraavissa kisoissa hän voitti 5 kilometrin matkan ajalla 22:47 (Itä-Suomen sanomat 18.3.1913). 

Ensimmäisen Suomen mestaruutensa 5 kilometrin matkalla Miina Huttunen sai maaliskuussa 1916  "Hän survoi väellä ja voimalla heiluen kuin olisi ollut kysymyksessä kammeta kirnuus vaille 20 minuutissa." (Suomen urheilulehti 25/1916). "Voittajan puku oli näyte siitä, minkälainen naisen kilpailupuvun ei tule olla ja hänen hiihtotapansa oli liiaksi miehekäs. Mutta toiselta puolen ei saattanut olla ihmettelemättä lemitärtä hänen pursuavasta tarmostaan ja sisustaan." (US 20.3.1916). Tahto-museon FB:ssä jakama kuva näyttää siltä, kuin Huttunen olisi hiihtänyt hameetta, mutta urheilulehdessä julkaistu piirros viittaa sihen, että ongelmaksi koettiin liian lyhyt hame ja alushousujen näkyminen.  

Muistitiedon mukaan Huttunen hiisti ainakin yksissä kisoissa housuilla.

Housut veivät häneltä kerran Luumäellä kisavoiton. Naiset lähetettiin ensin lyhyemmälle lenkille ja miehet heidän peräänsä pitemmälle lenkille. Latujen risteyksessä toimitsija ohjasi housuasuisen Huttusen miesten reitille. (Lemin Eskojen sata vuotta)

Suomen Urheilulehdesn 25/1917 kuvassa Miina Huttusella on hame.

Parissa vuosikymmenessä pahastus unohtui ja Huttusen pukeutumista muisteltiin naisellisena:

Mitään vaihtelevaa naisellista leimaa eivät naisten hiihdot kylläkään kykene nykyisille kisoille antamaan. Samoja housuja kaikilla, ykstotinen maskuliininen leima joka radalla. Toista oli ennen, kun Elsa Kumpulainen paineli alpakkahameessaan ja Miina Huttunen huhki vaalenpunaisessa laamapaidassa! Jo kaukaa erotti, missä naisten hiihdoista oli kysymys. Collin huokasi kerran tämän asiantilan johdosta, että »panisivat edes tekoletin niskaansa heilumaan, että osaisi erottaa naiset miehistä ladullakin». (Uusi Suomi 3.3.1932)

Huttusen muisto jäi elämään, joten Lemillä käyneen

Haastattelijan päähän pälkähti tiedustella takavuosien tunnetun tasamaahiihtäjättären Miina Huttusen nykyisiä oltavia. 

- Kyllä hän siellä Huttulan puolessa kotitalossaan häärii ja pyörii. Hiihtoharrastukset ovat jo jääneet ja tilalle on tullut innostus karjaasiaan. Kun Miina oli aikaisemmin vain yksinomaan tasamaan lykkijä ei hän ole innostunut ollenkaan murtomaastoon.

Mainittakoon vielä, että Miina Huttusella on enemmän Suomen mestaruuksia kuin kenelläkään muulla hiihtäjättärellä. Kaikkiaan 4, joista viimeinen saavutettu vielä 1923. Lisäksi hänen tasamaalla saavuttamia ennätyksiään 3 km. 11,15,3, saavutettu Viipurissa 1921; 5 km. 19,03,5, saavutettu Lemillä 1923 ja 10 km. 49,06,5, myös Lemillä (?), saavutettu 1914, ei tähän mennessä liene alittanut kukaan hiihtäjätär. (Etelä-Saimaa 10.1.1937)