perjantai 14. maaliskuuta 2014

Sesonkityöläisen seurassa

Kirjaston tietokannasta sokkona varaamieni muistelmien helmiin kuuluu Matti Lahdenmäen Sesonkityöläisen päiväkirja (1937). Se onnistui vangitsemaan ensimmäisellä virkkeellään: Synnyin vuosisadan vaihteessa Pohjanmaan lakeuksilla sellaisessa kylässä, jossa ei ollut yhtään onnellista ihmistä.

Lahdenmäki on SKS:n kirjailijamatrikkelin mukaan syntynyt Ylistarossa 3.2.1900. Kertomuksensa mukaan hän menetti äitinsä pienenä lapsena ja kasvoi mummonsa kasvatuksessa, kunnes 12-vuotiaana palkattiin renkipojaksi.

Ylistarosta Lahdenmäki lähti metsä- ja satamatöihin pohjoiseen. Hän muutti Helsinkiin ilmeisesti 20-luvulla, jolloin asunto-ongelmia ratkaistiin yksityisyritteliäisyydellä.
"... kun joku yritteliäs kansalainen sai haltuunsa huoneen ja keittiön, niin hän osti romukaupasta puoli tusinaa patjoja ynnä muita tarpeellisia makuuvälineitä. Siten oli mahdollisuus vuokrata huone kalustettuna ainakin neljälle miehelle ja ottaa vielä yhden asumaan keittiöön oman perheen kanssa."

Lahdenmäki sivisti oma-aloitteisesti itseään opiskelemalla työväenopistossa, Työväen akatemiassa ja Yhteiskunnallisessa korkeakoulussa. Sitten iski lama.
"Kun vein viimeisen kunnollisen pukuni panttikonttoriin, oli minun esiinnyttävä "haalareissa." [...] Sen jälkeen [...] en pitänyt renessanssiajan kirjailijain nimien tietämistä yhtä tärkeänä kuin aikaisemmin. Siksi katsoin sopivaksi erota lopullisesti korkeakoulusta ja siirtyä täydellisesti työttömien seuraan."
Moni Lahdenmäen ajatus koulutuksesta ja työstä on tuttu nykypäivästä. Hänen aikanaan "hallitus on määrännyt komitean tutkimaan työttömyystilannetta" ja tämä sai aikaan mietinnön, "jossa todettiin, että talvella on työttömiä enemmän kuin kesällä", joten "annettiin viralliselta taholta sellaisia ohjeita, että kesätöitä olisi säästettävä talveksi". Vastikkeellisesta työttömyysturvasta haaveilevien kannattaisi lukea Lahdesmäen kuvaus tietyömaasta, jossa ei ansainnut edes ruokarahoja.

Lahdenmäen kirja kosketti toisin kuin Mathias Rosenlundin Vaskivuorentie 20, jota selailin vain sen verran, että tunnistan teemojen yhteneväisyyksiä. Historian perspektiivi helpottaa ymmärtämistä?

Tunnelmakuva: Tuulispää 43/1908

Ei kommentteja: