Johan Jacob Ahlbergin elämästä

Johan Jacob Ahlberg syntyi vuoden 1774 paikkeilla muistitiedon mukaan turkulaisen liikemiehen pojaksi. (Suomalaisen seurakunnan kastettujen listassa on 4.7.1773 syntynyt Jacob Johan, jonka vanhemmat "Borg: Joh: Ahlberg" ja "Ulrica Wisen".)

Samaisen kertojan mukaan Johan Jacob isänsä kuoltua muutti Tukholmaan opiskellakseen ranskaa. Ranskanopettajaltaan hän sai lipun niihin kohtalokkaisiin naamiaisiin, joissa kuningas Kustaa III murhattiin oikealla näkyvässä asussa. (Kuva: Hollger Ellgard, Wikimedia)

Kun parikymppinen Johan Jacob oli oppinut niin paljon ranskaa, että pärjäsi maailmalla, hän sinne lähti. Muistokirjoituksensa (Åbo Underrättelser 23.1.1855) mukaan hän värväytyi armeijaan Pohjois-Saksassa ja liittyi sittemmin Coburgin prinssin ja Yorkin herttuan johtamiin joukkoihin. Wikipedian mukaan tämä herra komensi brittien armeijaa ja joukkonsa olivat mukana sodassa, jossa ranskalainen kenraali Pichegru hyökkäsi Hollantiin 1794-95. Tässä vaiheessa Ahlberg oli muistokirjoituksen kirjoittajan mukaan varmasti mukana.

Yhtä varma Åbo Underrättelsin kirjoittaja on siitä, että Åbo Tidningarin toimittaja oli 18.1.1855 väärässä väittäessään Ahlbergin olleen Napoleonin joukoissa. Miten lie perheen muistitiedon luotettavuuden laita. Sen mukaan Ahlberg oli

"Napoleonin veljen, Jerômen palveluksessa. Vapaaehtoisena hän otti myös osaa Waterloon taisteluun Englannin puolella ja haavoittui, saaden pajunetinpiston reiteensä. Lopuksi hän joutui erään nunnaluostarin portinvartijaksi ja 40-vuotiaana palasi Suomeen." 

Suomeen saapumisen voi todentaa Turun ruotsalaisen seurakunnan kirkonkirjoista, joissa huutokaupanjohtaja ja kaupungin kasööri Jacob Johan Ahlberg menee 30.11.1815 naimisiin neito Gustava Fredrika Laurenin kanssa. Heille syntyy Joh. Gustaf 11.9.1816, Fredrica 23.3.1818, Frans Victor 5.5.1820 (kuollut 27.6.1820), Adolf Wilhelm 14.12.1821, Frans Leonard 5.10.1824, Carl Herman (haudattu 3-vuotiaana 18.8.1829). Ahlbergin vaimo kuoli 36-vuotiaana 15.1.1831. Kuten edellä todettiin, Johan Jacobin muistokirjoitusten aika oli tammikuussa 1855.

Pariskunnan lapsista aikuiseksi eli ainakin ylioppilaaksi päätynyt Johan Gustaf ja Adolf Wilhelm, joka

"oli varattomuuden vuoksi pakotettu lopettamaan koulunkäyntinsä ja tuli merikapteeniksi. Hän kynti laivallaan valtameriä aina Intiaan saakka ja oli poissa kotoa joskus viisikin vuotta yhteen menoon. Hän oli hiljainen ja säännöllinen kuin kello kaikissa toimissaan. Luovuttuaan vanhoilla päivillään merimiesammatistaan hän toimi tullivirkamiehenä Hangossa."  

Turun ruotsalaisen seurakunnan kastettujen listaan merkittiin hänen ja vaimonsa Carolina Sofia Lindeströmin lapsista Axel Wilhelm s. ?.4.1855 ja Adolf Johan s. 12.9.1856. Jälkimmäisen pojan kohdalla on huomautus "Döpt å Avasberg i St. Carin". Tämä sopii tietoon, että Carolina

"oli kotoa käsin varakas, hänen isänsä omisti Kuusiston salmen rannalla sijaitsevan Auvaisbergin kartanon, jossa tytär ensimmäkseen asui naimisiinkin mentyään."

Carolinan ja Adolfin Axel-pojasta tuli myöhemmin näyttelijä ja näin hänen sukumuistonsa päätyivät Helmi Krohnin kirjaan Kulissien takaa. 20 suomalaisen näyttelijän lapsuus- ja nuoruusmuistoja (1924), josta minä ne tähän kopioin. Axelin urasta Wikipediassa ja teatterimuseon sivulla.