Talousvaikuttajan Jacob Kavaleffin biografiassa todetaan
Kavaleffit olivat Lappeenrannan kautta Helsinkiin 1820-luvulla siirtynyttä venäläistä kauppiassukua.Varhaisimman lähtökohdan pääkaupunkiseudulta tarjonnevat vuonna 1830 syntyneen Nikolain (maanviljelijä Helsingin pitäjän Tuomarinkylässä, sittemmin Espoon Mäkkylässä ja Mankkaassa) vanhemmat Jakob Kavaleff († 1879) ja Natalia Vilhelmina Klementina Hultman. He olivat menneet naimisiin Tammisaaressa 4.2.1827 ja pääsivät juhlimaan kultahäitäänkin (Helsingfors Dagblad 7.2.1877). Muutamia kuukausia ennen kuolemaansa 80-vuotias Jakob oli vaimonsa kanssa lahjoittanut Lappeenrannan kaupungille ja Lapveden kunnalle rahaa koulujen toimintaan (Lappeenrannan Uutiset 11.3.1890). Jakobin kuolinilmoituksessa (Helsingfors Dagblad 14.9.1879) todetaan häntä jääneen suremaan leski, neljä poikaa ja tytär.
Nikolain Natalia-sisar (s. 1.7.1831 k. 21.3.1858) esiintyy Helsingin Sanomien kummitusjutussa, jossa mainittu lapsen kuolema on raportoitu Finlands Allmänna Tidningin numerossa 12.3.1857. Toinen sisarus, joka ei ollut isä-Jacobin kuollessa elossa saattoi olla Jacob Kavaleff, joka kuoli 35-vuotiaana vuonna 1872 (Helsingfors Dagblad 18.6.1872.) .
Varmasti Nikolain veli oli Georg (s. 20.10.1838 k. 4.9.1902), joka oli "tilanomistaja Helsingin pitäjässä ja Espoossa". Georgin kuolinilmoitus on osoitettu "veljellemme" ja allekirjoittajina ovat Anna ja Alexander Kavaleff (Hufvudstadsbladet 18.9.1902).
Eräs Aleksander Kavaleff esiintyy Googlen pulauttamassa dokumentissa Foiben alueen Rekolan kartanon rakennukset. Rakennushistoriallinen katsaus sekä suojelunäkökulma 17.12.2009
Pidempiaikainen vuokralainen oli Alexander Kavaleff, jonka aikana tila muuttui kartanotilaksi. Hän sai oikeuden rakentaa sovittuun paikkaan päärakennuksen, jossa oli 5 huonetta. Vuonna 1888 hänen vuokrasopimustaan jatkettiin samanlaisin ehdoin kuin aikaisemminkin, jatkuen tällaisena 10 vuoden ajan eteenpäin.Koska vuokrasopimusta jatkettiin 1888 Alexander ei ollut talousvaikuttaja Jacobin (s. 9.5.1870) isä "kartanonomistaja, proviisori Alexis Kavaleff", joka kuoli Tuomarinkylän kartanossa 13.7.1887. Tätä 45-vuotiasta Alexista jäi suremaan leski, poika, äiti, sisko ja kolme veljeä (Hufvudstadsbladet 14.7.1887). Kauppias Jacob Kavaleffin leski Natalia o.s. Hultman kuoli 18.3.1888 eli Alexis sopisi hänen pojakseen.
Mikä jättää Alexanderin, joka voisi olla verkon kalvosetissä mainittu Teknisen reaalikoulun opiskelija "Alexander Kavaleff. s. 6.3.1834. Kiinteistönomistaja Helsingissä. Kuollut sydänkohtaukseen 22.4.1903." Hänen lähimpinä surijoinaan olivat sisar ja veljenlapset (Hufvudstadsbladet 24.4.1903).
Eli perheen kokoonpano ehkä tämä:
Nikolain lapset luetellaan sanomalehdissä moneen kertaan kuolinpesän selvittelyn yhteydessä vuonna 1902. Hänellä oli poika Karl ja tyttäret Anna, Fanny, Emilia ja Natalia. Natalia oli vuonna 1902 naimisissa Cloud Gustaf Mankellin kanssa. Reilut 10 vuotta aiemmin hän oli matkustanut Amerikkaan "ruvetakseen siellä voimistelun opettajaksi" (Pohjalainen 3.10.1890). Sukututkimuskeskustelusta selviää, että tämän siirtolaisuuden taustalla oli ehkä perhe-erimielisyys avioliitosta, joka sitten kuitenkin solmittiin.
Ettei asia olisi liian yksinkertainen, ylioppilasmatrikkelin mukaan Nikolailla on poika Nikolai, joka on Mäkkylän ja Mankkaan kartanoiden tilanhoitaja 1897-1901 ja Mankkaan kartanon omistaja 1901-08. Todennäköisesti miehellä on ollut kaksoisetunimi, josta on päätynyt yksi osa yhteen ja toinen toiseen yhteyteen. Ja koska ylioppilasmatrikkelissa ei ole yhtään Kovaleffia, onkohan Nikolai tässä SLS:n digitoimassa valokuvassa "Studenten Kovaleff vid isbjörnsburen på Högholmen 1898"?
Palataan lähtökohtaan. Vuonna 1865 Mäkkylässä opettaneiden neitien luulisi edellä olevan selvittelyn perusteella olleen Jakobin tyttäriä. Anna yllä olevasta kaaviosta löytyykin, mutta olisiko siihen pitänyt lisätä vielä Elise?
Elisen mahdollisen kuolinilmoituksen löytämiseksi hinkkasin vielä sanomalehtikirjaston hakua, joka pulautti ulos uutisen oikeustapauksesta Mankkaan omistuksen siirtymisestä Jacobilta Nikolaille (Helsingfors Dagblad 22.11.1877). (Mutta ei Eliseä.)
Mäkkylähän taas oli sotilasvirkatalo ja Kavaleffit sen vuokralaisia. Torbjörn Holmqvistin Konalan seudun historiikin mukaan J. Kavaleff 1832-1880 ja Nikolai Kavaleff 1880-1902.
Ja täydennykseksi Tuomarinkylän kartanon omistus Annastiina Henttisen mukaan:
kauppias Jacob Kavaleff 1845-1856, "perilliset" 1857-1862, Nikolai Kavaleff 1863–1870, Alexis Kavaleff 1871–1887, tämän leski Henriette vuoteen 1893 ja hänen jälkeensä Jacob Kavaleff.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti