Alunperin vuonna 1902 valmistunut rakennus oli nimeltään Solvik Torp, mutta nykyisen nimensä se sai Ida Salinilta, joka testamenttasi huvilan käytettäväksi vanhojen sivistyneiden naisten virkistykseen.
Unionin sivujen lyhyestä historiikista ei selviä Idan tausta, mutta SukuForumin vastauksesta sain tietää, että Ida Sofia oli syntynyt Vihdissä 29.11.1865 vanhempinaan Gustaf Henrik Öflund ja Edla Sofia Skogster. Hän valmistui 18-vuotiaana puutarhuriksi ja toimi ammatissaan useita vuosia. Vuonna 1889 Ylioppilastalossa pidetyssä puutarhuriseuran näyttelyssä Ida Öflund sai 1:sen palkinnon kukkasseppeleistä y.m. ja hänen mainitaan olleen M. G. Steniuksen palveluksessa (m.m. Päivän Uutiset 26.04.1889).
Idan ja Vilho Salinin kihlausilmoitus julkaistiin Hufvudstadsbladetin kannessa 2.6.1895 ja Työmiehen numerossa 27.7.1895 kerrotaan:
Kunnioitustaan laululla osottamassa kävi työväenyhdistyksen laulukunta kahdelle yhdistyksen toimissa kauvan työskenneille naisille heidän viettäessään häitään viime lauantai-iltana, nim. neiti Ida Kandelinille ja Ida Öflundille. Neiti Kandelin on ison aikaa työskennellyt yhdistyksen huvitoimi´kunnassa ja käsityöosastossa ja neiti Öflund samoin yhdistyksen laulukunnassa ja sen toimikunnan jäsenenä, kumpikin alallaan vaikuttavina ja toimeliaimpina jäseninä. Neiti Kandelin vietti häitään työväenyhdistyksen huoneistossa puutarhuri B. Ståhlbergin kanssa Turusta ja neiti Öflundin vihkiäiset olivat Arkaadian huvilassa nyörinpunoja V. Salinin kanssa täältä Helsingistä. Neiti Kandelin on kauvemman aikaa ollut työssä Weilin ja Göösin kirjapainossa ja neiti Öflund myöskin pitkän aikaa puutarhuri Sagulinin puutarhuriliikkeessä ja kukkaiskaupassa, molemmat ollen uskollisia ja suosittuja paikassaan.Häidenviettopaikka Villa Arkadia nykyisen eduskuntatalon paikkeilla oli Idan osoitteena edellisenä vuonna (Nya Pressen 14.3.1894). Avioliitosta ei tullut kovin pitkää vaan Vilho Salin kuoli 37-vuotiaana 1.9.1899 (m.m. Aftonposten 2.9.1899). Miehensä kuoltua Ida johti tehdasta yli 80-vuotiaaksi. Parhaimmat työntekijät pääsivät Lauttasaaren huvilaan ainakin vuonna 1909, jolloin heistä Elin Koivistoinen sai kultakellon kymmenvuotisesta uskollisesta palveluksesta (Hufvudstadsbladet 2.8.1909).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti