keskiviikko 19. lokakuuta 2011

Virsikirjasta ja Kainuusta

Tapahtumaraportoinnin jalkoihin on jäänyt mediaelämysten kuvaus. Vetenskapsradion Forum jaksossaan 10.10. esitteli Håkan Möllerin virsikirjatutkimusta tavalla, joka vaati lisätiedon etsintää. Radio-ohjelmassa Möller selitti vuoden 1695 virsikirjan olleen kansaa/valtakuntaa yhdistävä teos, josta tuli ensimmäinen laajasti levinnyt kirja. Höristelin korviani kuullakseni mainintaa valtakunnan täysin integroidun itäosan tilanteesta. Ei tietenkään sanaakaan.

Ev. lut. kirkon verkkosivuilta löytyi tiedonnälkään asiallisen oloinen sivu suomalaisista rippikirjoista. Siitä selviää, että
Huolimatta ulkoisista yhtäläisyyksistä Ruotsin ja Suomen virsikirjojen välillä, suomalainen virsikirja ei missään tapauksessa ole ruotsinkielisen suomennos. Virsimäärä ja osastojako ovat samat, ja se lienee riittänytkin tarkastajille, sillä suomenkielinen kirja on muuten varsin itsenäinen.
Liekö suomeksi käännettyjen virsien joukkoon sitten eksynyt näitä Möllerin tutkimia. Kyseisissä virsissä oli "omituisuutena" ylellisyyden ja erityisesti peruukkien kritisointi. Eli virsistä löytyi säkeitä kuten ”Een qwinna i främmand drägt hon går,/ Ehwad thet månde kosta” ja "En man nu drager qwinno håår". Ulkomaiset ja uudet tavat uhkasivat kansallista yhtenäisyyttä eli teksteissä oli myös vahva poliittinen vire. Katolista uskoa oli edelleen tarve vastustaa.

Mielenkiintoista. Voi vaan toivoa, että Suomessakin olisi (enemmän?) radio-ohjelmia, joissa puhutaan tavallisella nuotilla ja tuoreesta tutkimuksesta. Nii-tä oh-jel-mi-a, jois-sa tei-ti-tel-lään ja pu-hu-taan tus-kal-li-sen hi-taas-ti, en jak-sa kuun-nel-la. Kuten olen tainnnut jo muutamaan kertaan täällä todeta.

Parhaillaan käynnissä olevan Kainuun tuntemattomien suuruuksien sarjan ohjelmissa puhutaan kiitettävän normaalia puhetta. Myöskin sisältönsä puolesta kolme ekaa jaksoa jättivät verenpaineeni normaalitasolle. Jos jätetään huomiotta "Lång-sotilassuku"...

Kainuusta puheenollen:

Ei kommentteja: