Lukaisin lauantaina vihdoin Elisabet Ahon Urajärvi-sarjan ensimmäisen osan Valkea kuin uni. Meni yhtä sujuvasti kuin kaksi myöhempää Lilly ja Kartanon tiellä. Lemppariksi jää Kartanon tiellä, jossa on eniten kartanon ulkopuolista elämää, joka oli omille esivanhemmilleni läheisempää.
Isoisäni suku viljeli yhtä Urajärven kartanon torppaa. Näitä torppareita selvitellessäni sain raapia päätä erinäisiä kertoja. Miksi yhdellä kartanolla oli kaksi Ilmavalta-nimistä torppaa ilman, että sadassa vuodessa joku olisi keksinyt jotain erottavaa määrettä? Miksi 1900-luvun alun kauppakirjoissa esiintyi muoto Ilmevalta kun torpista muodostuneiden tilojen haltijat valitsivat sukunimet Ilmivalta ja Ilmavalta?
Ilmavaltaan torppariksi tulleen esi-isän lähtöpaikkaa en koskaan löytynyt. En yrittänyt niin tosissani, että olisin haravoinut tuomiokirjoja, enkä loppujen lopuksi pääsyt edes käsiksi kartanon järjestämättömään arkistoon, joka on Museoviraston syövereissä. Mutta kävin viime kesänä sentään Urajärven kartanomuseossa. Siitä löytyy lisää tietoa Päijät-Hämeen museosivuilta sekä Museoviraston sivuilta.
Jos omat juuret vievät Urajärven torppiin kannattaa ehdottomasti tutustustua E.A. Virtasen pitkään artikkeliin Urajärven kartanon torppien verot ja veronmaksutavat, joka on julkaistu Suomen museo -lehdessä vuonna 1930. Valitettavasti siitä puuttuu yksityiskohtaiset tiedot lähteistä, enkä onnistunut jäljittämään mahdollista Virtasen yksityisarkistoa. Isoisäni muisti myös, että rakennuksia olisi joku piirtänyt hänen lapsuudessaan. Näitäkään en ole toistaiseksi löytänyt.
12 kommenttia:
Itse tuli tänä kesänä vierailtua Urajärvellä, maisemat olivat hienoja ja rakennuksissa aitoa tunnelmaa. Nythän koko museo on menossa pariksi kesäksi remonttiin. Aika hassua että kartanolla oli kaksi samannimistä torppaa, eikö edes ihmisten puheissa ollut mitään selventäviä yli- ali- tms. nimikkeitä?
Mitään erottavaa termiä ei ole näkynyt missään asiakirjassa. Vaarini äänitetyissä muisteluissakaan ei ollut nimistä puhetta, mutta sen sijaan hän kertoi torppien rakennusten olleen toistensa peilikuvina tien molemmin puolin. Muistaakseni pikkulatkin vastakkain!
Oma esi-isäni oli kotoisin Urajärven Uunilan talosta joka joutui kartanon haltuun 1820-30-luvulla ja jonka paikalle perustettiin Ilmivallan torpat. Oletan paikalla olleen ensin yksi talo jonka pihapiiristä / rakennuksista kaksi torppariperhettä sai asumuksen. Omat esi-isäni joutuivat lähtemään talosta tuolloin, todennäköisesti vaivaisiksi kylälle, nuorin poika joka on minun esivanhempi, torppariksi Hollolaan. Puhuin erään kylän miehen kanssa äskeittäin joka muisti Uunilan talon olleen edelleen 1950-luvulla paikalla ja joka tuolloin purettiin. Talossa oli iso tupa jossa hirmuiso luonnonkivistä muurattu uuni. Outoa jos olisi ollut kaksi peilikuvarakennusta koska torppien lunastamisen aikoihin toisen torpparin edellytettiin rakentavan uusi tila hieman kauemmaksi. Tuo uusi tila on edelleen Ilmivalta-nimisten omistuksessa ja kartassa merkittynä nimellä Uusitalo.
Uunilan talon paikalla ei ole enää yhtään mitään.
Korjatkaa jos olen väärässä ja kertokaa kaikki mahdollinen jota en tiedä:)
Jarno Ilola
Jarno,
kun torpat olivat vielä torppia, niiden rakennukset olivat kaikki ryhmässä. Varmaankin Uunilan vanhalla paikalla? Torppien lunastuksen yhteydessä niiden haltijat yrittivät saada tonttia jaetuksi kahteen osaan, mutta rajasta tuli niin mutkainen, etteivät viranomaiset sitä hyväksyneet. Niinpä nykyiset Ilmivallat siirtyivät pidemmälle niemeen ja minun sukulaiseni maksoivat heille muuttokorvausta ja jäivät itse paikalleen. Vanhojen torppien kohdalla oli näin 1950-luvulla isoisäni vanhempien talo. Joka purettiin, mutta en tiedä minä vuonna.
"kun torpat olivat vielä torppia, niiden rakennukset olivat kaikki ryhmässä. Varmaankin Uunilan vanhalla paikalla?"
Juuri näin on ollut, vanhassa maanmittauslaitoksen kartassa on ehkä parinkymmenen rakennuksen rykelmä risteyksessä.
Aikoinaan talolle kuulunut metsämaa on tuolloin edelleen Uunilan nimellä kiinteistökartassa.
Onko mahdollista että isoisäsi vanhempien talo on ollut niin vanha että se olisi ollut olemassa jo 1700-1800-lukujen taitteessa?
Olen itse sen enempää ajattelematta olettanut tuon Ilmevalta-nimen olleen vain ruotsinkielisen kirjoittajan tarkoittama Ilmivalta.
Jarno
"Onko mahdollista että isoisäsi vanhempien talo on ollut niin vanha että se olisi ollut olemassa jo 1700-1800-lukujen taitteessa?" Olen nähnyt siitä vain kuvia, ei vaikuttanut erityisen iäkkäältä eikä vanhanaikaisen malliselta. Eli en usko, että oli Uunilan ajoilta.
Hei! Nimeni on Riku Ilmivalta ja satuin ihan sattumalta tälle sivulle etsiessäni googlesta mainintoja sukulaisistani (joita ei ole paljon). Minua kiinnostaa kovasti sukuni ja sukunimeni historia ja on uskomatonta, että asiasta kirjoitellaan täällä. Mieltäni on jo pitkään askarruttanut samat kysymykset kuin muilla kommentoijilla, mistä Ilmivalta ja Ilmavalta -nimet ovat lähtöisin, entä kotikaupungissani Lahdessa esiintyvä Ilmevalta-nimi. Sukututkimus kiinnostaa kovin, mutta ei ole ollut aikaa lähteä tutkimaan asiaa yhtään pidemälle.
Vietin lapsuudessani monta kesää nykyisessä Ilmivallan talossa pikkuserkkujeni luona (iso-isäni on siis lähtöisin tuosta talosta, jota pitää tätänykyä hänen veljenpoikansa). Useasti leikimme n. 0,5 km:n päässä talosta olevassa tien risteyksessä, jossa sijaitsi vanhan rakennuksen (torpan?) rauniot, lähinnä kivijalka, tien toista puolta emme tutkineet, kasvoi muistaakseni silloin tiheää pajukkoa. Mielenkiintoista ajatella: olisiko tuolla paikalla sijainneet juuri nuo mainitsemanne kaksi samannimistä torppaa ja kenties sitä ennen Uunilan vanha talo! Jotenkin olen aina ajatellut, että nämä kaksi nimeä ovat peräisin samasta, niin lähellä ne ovat toisiaan. Mielikuvituksessani olen ajatellut, että talon (pitäisi kai sanoa torpan) kaksi poikaa ovat joskus riitaantuneet ja vaihtaneet nimestä kirjaimen erotukseksi toisistaan. En tiedä miten on ollut, mutta minustakin on erikoista että kaksi torppaa on ollut niin pitkään saman nimisinä ja onko juuri lunastuksen yhteydessä kirjaimen ero syntynyt. Ja onko Ilmevalta-nimi syntynyt sattumalta kirjoitusvirheen seurauksena, koska sen nimistä taloa ei kai ole ollut?
Voi, kunpa olisi aikaa ryhtyä kaivelemaan ja tutkimaan asiaa. Paikat tuolla Urajärven Rutalahdessa ovat minulle hyvin rakkaita ja nimiasian kanssa olen kipuillut jo pitkään. Tiedän, että eräs entinen lukion lehtorini Heinolasta on tutkinut seudun nimistöä ja sukunimiä, mutten ole kuullut hänestä sitten kouluvuosien. Otan enemmän kuin kiitollisuudella vastaan kaikki vinkit ja neuvot miten ja mistä voisin aloittaa sukuni menneisyyden tutkimisen ja nimenomaan nimen alkuperän ja vaiheiden selvittämisen.
Riku Ilmivalta, Lahti
044 256 8260
Riku,
Kirjassani Ilmavallaksi ja Ilmavaltana on koottuna omat tutkimukseni ja tietoni torppien nimistä ja historiasta. Valitettavasti se on loppunmyyty (painos oli 14 kappaletta), mutta kirjaston kautta voinee saada kaukolainaan. Tutkimusta tehdessä sain sinun juuriasi koskevia lisätietoja Heinolassa asuvalta Ilkka Heiskaselta, joka varmaan antaa sinulle päivitetyt tuloksensa, jos otat häneen yhteyttä.
Kiitos tiedoista ja hyvää syksyn jatkoa!
Mainittakoon, että vielä pari vuotta sitten kartanon kahvilan seinällä oli vanha kartta jonka yksi kulma repeytynyt pois, siinä oli nykyisen Ilmivallan paikalla talo jolla nimi Uunila.
Ei kartta hyvin vanha ollut mutta ehkä 1900-luvun alkupuoliskolta. Aikanaan talolle kuuluneet metsäalueet olivat vielä 1900-luvun alussa kiinteistörekisterissä Uunilan nimellä. Lienevätkö vieläkin sillä nimellä?
Jarno Ilola
Uunilan paloittelun vaiheista saa jotain käsitystä uudistushakemistosta (sivu ja toinen). Uunelasta siis erotettu Ilmevalta 1919-1920, Ilmivalta muodostettu 1926.
Näistä on karttoja tai selvityksiä Kansallisarkistossa Helsingissä. Jos asia kiinnostaa enemmän niin maanmittauslaitoksesta luulisi löytyvän apua.
Kiitos kommenteista tänne. Niiden innoittamana olen laittanut uuteen postaukseen kootut tietoni jaoista, rekisterinumeroista ja kaksi niistä karttoista, jotka Kansallisarkistossa olivat pari vuotta sitten käytettävissä.
Lähetä kommentti