Yhtä artikkeli-ideaa kehitellessä palasin Elisabeth Reuterswärdin kirjan Ett massmedium för folket : studier i de allmänna kungörelsernas funktion i 1700-talets samhälle (2011) pariin. Tällä lukukerralla huomasin, että talousrikoksiin liittyviä etsintäkuulutuksia kuvatessaan yksi esimerkkinsä liittyy Suomeen. Loviisan raatimiestä ja kaupunginkasööri Gustaf Bergholmia kuulutettiin 11.11.1767 kuulutettiin toisella puolella Ruotsia siksi, että kirjanpitorikoksesta epäilty 50-vuotias mies oli onnistunut karkaamaan vankeudesta. Epätavallista Reuterswärdin aineistossa oli se, että Bergholmista tarjottiin 600 kuparitaalerin kiinniottopalkkiota. (s. 149)
Minulle puolestaan oli mielenkiintoista se, että Gustaf Bergholmia ei kaivattu sanomalehdissä. Vuosisadan lopulla tilanne olisi voinut olla toinen.
Käymättä kirjastossa lukemassa Loviisan historiaa, hakematta muuta kirjallisuutta tai uppoutumatta asiakirjoihin Gustaf Bergholmista ei löydy paljoa lisätietoa. Hän on mukana Loviisan varhaisimmassa säilyneessä rippikirjassa kaupunginkasöörinä ja vuodesta 1754 raatimiehenä. (RK 1750-56, 69, 15) Hänet vihittiin Porvoossa 14.10.1760 Hedvig Elisabet Gräänin kanssa, jonka Geni-profiili on huomattavasti rikkaampi.
Esikoistytär Anna Catharina syntyi 10.8.1761 ja kuoli "hammaskuumeeseen" 17.5.1763. Poika, joka syntyi 22.3.1765, sai nimen Mårten Gustav. Mårten oli äidinisän nimi ja Gustaf saattoi olla sekä isän että isänisän nimi.
Sekä Gustaf Bergholmin että vaimonsa merkinnät päättyvät rippikirjan sivulla kuin seinään ehtollismerkintään 2.11.1766 (RK 1757-1763, 47; 1764-1775, 48). Hedvig Elisabet Grään oli kaupungissa seuraavanakin vuonna, sillä kuolleena 27.7.1767 syntynyt lapsi merkittiin Loviisan kirkonkirjoihin.
Ehkä joku sai 600 taalerin palkkion, sillä Gustaf Berglund ei hävinnyt Loviisasta loppuelämäkseen. Hän oli palannut viimeistään 1779, jolloin kävi ehtoollisella (RK 1776-1782, 78). Kuoltuaan 18.9.1781 iäkseen merkittiin hautauslistaan 52 vuotta. Tämä tuntuu oudolta, kun hänet oli arvioitu 50-vuotiaaksi jo vuonna 1767.
Loviisan perukirjoihin oli Digihakemistossa tehty hakemisto, jonka avulla Gustaf Bergholmin kuoleman jälkeen tehty asiakirja oli vaivatonta saada esille. Siitä kävi ilmi, että Hedvig Elisabet Grään oli saanut Turun hovioikeudesta pesäeron 3.4.1770. Perukirjaan ei näin tarvinnut merkitä kuin kuluneet vaatteet, kaksi peruukkia, nuuskarasia ja vastaavaa 3 taalerin ja 33 killingin arvosta.
Hedvig Elisabet Grään/Grén kuoli 11.5.1785 ja iäkseen merkittiin 46 vuotta. Tämä stemmaa kastemerkintäänsä Haminassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti