Johanna Elisabet Beckmanin elämästä (1/3)

Johanna Elisabetin isää kutsutaan hautausmerkinnässään amiraliteetin kapteeniksi Petter Beckman. Todennäköisesti sama mies oli jäänyt venäläisten vangiksi Hangonniemellä 14.7.1714 ja päässyt palaamaan Ruotsiin ennen rauhaa eli jo vuonna 1719.[0]

Yhden tyttärensä perukirja [1] paljastaa, että Petter oli ollut ainakin kahdesti naimisissa. Ensimmäisessä avioliitossa syntyi vuodenvaihteessa 1709/1710 Dorothea sekä myös aikuisiksi eläneet Margareta Catharina ja Maria. Ainakin Dorothea oli vielä lapsi, kun isä solmi 8.3.1720 uuden avioliiton Tukholman Jakob & Johannes -seurakunnassa naulantekijäoltermanni Hans Jakob Boden tyttären (s. 1705) kanssa. Tämänkin nimi oli Dorothea. [2, 10] Appi kuoli vain pari kuukautta myöhemmin ja jätti leskelleen ja kahdelle lapselleen talon Norrmalmilla ja käteistä niin paljon, että sillä olisi voinut ostaa kymmenen samanlaista taloa.[3] 

Lanko Henrik Hartwich Bode kuoli rintaperillisittä huhtikuussa 1726. Äitinsä eli Petter Beckmanin anoppi Maria Wulf oli tuolloin uudessa avioliitossa purjeentekijä Jakob Möldenin kanssa.[4] Liitto päättyi Maria Wulfin kuolemaan huhtikuussa 1733. Perukirjaan merkittiin, että tyttärensä Dorothea Bode asui Petter Beckmanin kanssa Uudellamaalla ja Porvoon pitäjässä Bjurbölen rusthollissa, joka kuului appivanhemmille. Kuolinpesässä oli runsaasti muutakin varallisuutta.[5]

Nykyään meteroriitin laskeutumispaikkana tunnettu Bjurböle sijaitsee noin kahdeksan kilometriä etelään Porvoon keskustasta. Mitään ilmeistä selitystä Bjurbölen omistukselle ei näy Tukholman perukirjoituksissa. Vielä ennen isoavihaa tila kuului Jöran Flemingille.[6] Jakob Mölden (tai Möller) oli asunut kaupungissa aiemman vaimonsa kuollessa vuonna 1720, eikä tämä pariskunta tuolloin omistanut tilaa.[7] Rauhan tultua tilalla oli vuokralaisia tai pehtoori.[8]

Viimeistään vuonna 1731 Bjurböleen olivat asettuneet Dorothea Bode ja Petter Beckman  tyttäriensä kanssa.[9] Tilalla kasvoivat Petter Beckmanin kakkosavioliiton tyttäret: Johanna Elisabet, Anna Dorotea, Sabina (s. ~1734), Charlotta (s. 1735) sekä edellä mainitussa perukirjassa nimettömäksi jätetty tytär.[10]

Johanna Elisabet Beckman oli syntynyt ennen Bjurböleen muuttoa ja todennäköisesti pian vanhempiensa avioliiton jälkeen. Siinäkin tapauksessa hän oli hyvin nuori solmiessaan avioliittoa vuoden 1737 paikkeilla Porvoon tuomiokirkon taloudenhoitajan Jonas Kiellgrenin kanssa. Mies oli häntä 20 vuotta vanhempi. Vihkimerkintä ei ole säilynyt, mutta helluntaina 1739 parilla oli vuoden ikäinen tytär. Tämä pantiin muistiin, sillä tuolloin Johanna Elisabet Beckmanilla oli käynnissä rakkaussuhde tuomiokapitulin konsistorin notaarin Matias Martiniuksen kanssa. Tai näin ainakin väitettiin.[11]

Lähteet:

[0] Adam Lewenhaupt: Karl XII:s officerare. Biografiska anteckningar (1920)

[1] Tiedon perukirjasta jakoi Anbytarforumilla Kurt Hultgren tammikuussa 2001. Hän antaa ymmärtää, että perukirja tehtiin Tukholmassa vuonna 1766, mutta sitä en löytänyt Tukholman perukirjahakemistosta eikä ArkivDigitalin hakemistosta. Aiemmin Hultgren kertoi, että hautauskirjauksen perusteella Dorotea oli syntynyt vuodenvaihteessa 1709/1710.

[2] Jakob och Johannes (A, AB) CIa:12 (1709-1725) Bild 235 / sid 459 (AID: v86365.b235.s459, NAD: SE/SSA/0008)

[3] Stockholms rådhusrätt 1:a avdelning (A, AB) F1A:88 (1720) Bild 4310 / sid 419 (AID: v222393.b4310.s419, NAD: SE/SSA/0145a)

[4] Stockholms rådhusrätt 1:a avdelning (A, AB) F1A:96 (1727) Bild 1150 / sid 100 (AID: v222405.b1150.s100, NAD: SE/SSA/0145a)

[5] Stockholms rådhusrätt 1:a avdelning (A, AB) F1A:108 (1733) Bild 8180 / sid 788 (AID: v222423.b8180.s788, NAD: SE/SSA/0145a) & Stockholms rådhusrätt 1:a avdelning (A, AB) F1A:108 (1733) Bild 10490 / sid 1018 (AID: v222423.b10490.s1018, NAD: SE/SSA/0145a)

[6] Suomen asutuksen yleisluettelo -arkisto  - Porvoo, jakso 116: Bjurböle Säteri. Lisäksi Wilhelm Lagus toteaa kirjansa Skalden Johan Henrik Kellgrens finska lefnadsminnen (1884) alaviitteessä sivulla 11:"i Finska Adelns Gods och Ätter sid. 245: "Sedermera (efter Jak. Fleming, kring 1725) innehades Bjurböle af segelsömmaren Jakob Mölden""

[7] Stockholms rådhusrätt 1:a avdelning (A, AB) F1A:89 (1721) Bild 7030 / sid 691 (AID: v222394.b7030.s691, NAD: SE/SSA/0145a)

[8] Uudenmaan ja Hämeen läänin tilejä - 8162 Tositekirja, f. 1–727 1724-1724, jakso 31, sivu 22; Uudenmaan ja Hämeen läänin tilejä - 8184 Tositekirja 1728-1728, jakso 22, sivu 17

[9] Uudenmaan ja Hämeen läänin tilejä - 8200 Tositekirja, f. 1–1530 1731-1731, jakso 167, sivu 287

[10] Syntymäajat Porvoon rippikirjoista 1749-1759, 259; 1754-1770, 81; 1771-1776, 43

[11] Wilhelm Lagus: Skalden Johan Henrik Kellgrens finska lefnadsminnen (1884), 9