maanantai 17. huhtikuuta 2023

Göteborgissa keskiviikkona kuultua

Viime viikolla lomailin Göteborgissa, jossa järjestetyssä European Social Science History konffassa kuunneltavaa riitti aamusta iltaan, keskiviikosta lauantaihin. Ihan täyttä settiä en jaksanut, mutta paljon mielenkiintoista selvisi.

Ihka ensimmäisessä sessiossa puhuttiin pappispariskuntien roolijaoista ja syntymisestä. Miia Kuhan havainnot sukupuolten tunnejaosta herättivät kummastusta kv-yleisössä. Esimerkiksi esitätini Catharina Arensbeck (1665-1697) esitettiin ruumissaarnansa personaliassa eli elämäkertaosuudessa käytännön asioista huolehtivana ja miehensä puolestaan tunteiden vallassa. Mahdollisesti tämä heijasti vaimojen merkittävää taloudellista roolia, jota korosti kolmea professorin vaimoa tutkinut Mari Välimäki. 

Itselleni herättävin oli Ina Lindblomin esitys, jossa tarkasteltiin Pehr Stenbergin muistelmaan perustuen ensimmäistä avioliittoaan. Papin paikan saatuaan Stenbergillä oli vaikeuksia löytää sopivaa vaimoa ja parin vuoden yrittämisen jälkeen hän avioitui talonpoikaistaustaisen taloudenhoitajansa kanssa. Useat Uumajassa tekivät saman johtopäätöksem kuin minäkin näillä lähtötiedoilla: ajolähtö. Mutta tästä ei ollut kyse. Ei kyllä myöskään syvästä rakkaudesta eli hyvä muistutus arvailemisen hedelmättömyydestä.

Keskusteluosiossa huomautettiin, että esityksissä oli käytetty lähteenä eri "medioita". Itse puhuisin tekstigenreistä ja olen väikkäriproggiksen jäljiltä samaa mieltä kuin Charlotta Wolff, joka vastasi viitaten oman esityksensä runouteen, että on olennaista lukea rinnan muita kirjoittajia ja ymmärtää, että omana aikanaan tekstit keskustelivat toistensa kanssa.

Tietoa markkinoista
on myös tässä
painatteessa
,
johon British
Museumilla
on mielestään
tekijänoikeudet.
Toisessa keskiviikon sessiossa olin digitaalisen analyysin parissa. Kiinnostavin oli projektia CoMOR - Configuration of European Fairs. Merchants, Objects, Routes (1350-1500) edustaneen Ulf Christian Ewertin osuus. Tietokantaan lyötynä aineistona olivat 1500-luvun puolivälistä painettuina julkaistut laajoja alueita koskevat markkinalistaukset. Minähän rakastan painotuotteita ja listoja, joten olin hämmentynyt siitä, etten tuntenut mitään mainituista opuksista (Esim. Richard Rowlands: The Post of the World (1576), The European Mercury: Describing the Highwayes and Stages from Place to Place, Through the Most Remarkable Parts of Christendome. With a Catalogue of the Principall Fairs, Marts, and Markets, Thorowout the Same. By J.W. Gent. (1641)). Uutta tietoa oli myös käsikirjoituksina käytetyt ja säilyneet kauppiaiden oppaat (toki 1700-luvulla painetut ovat tuttuja). 

Esiintyjä oli taloushistorioitsija ja hän ihmetteli ääneen sitä, että markkinalistoja oli alettu julkaisemaan muille yleisöille kuin kauppiaille. Tavallaan validi kysymys, varsinkin kun osa tiedosta oli kopioitu sellaisenaan eli ei ollut täysin paikkaansa pitävää. Mutta pitäähän jonkun markkinoille tullakin eli miksei tieto olisi relevanttia matkaoppaassa. Viimeisenä päivänä kuuntelin esityksen, jossa mainittiin lauttamatkojen hintojen nousseen markkina-aikaan eli markkinapaikkojen välttelyssäkin oli mieltä.

Samassa sessiossa ruotsalainen Johan Malmstedt kertoi parlamenttipuheiden "nuotintamisesta". Malmstedt on analysoinut Riksdagenin radiossa ja tv:ssä vuodesta 1978 lähetettyjen puheenvuorojen sävelkulkuja. Esimerkkien ja eroista ja muutoksista heräsi mielenkiintoisia kysymyksiä vaikuttavista tekijöistä. Äänitys-/toistotekniikalla saattoi olla vaikutusta puhetapaan, mutta se sai varmasti vaikutteita palautteesta ja myös muista puhujista, joiden kanssa joko halutaan olla samanlaisia tai erilaisia. (Mieleen tuli blogipätkä Kansanedsutajien esiintymiskoulutuksesta)

Kolmannessa sessiossa oli kaksi esitystä isojen demografisten tietokantojen luonnista. Skotlannissa on hanke Scottish Historic Population Platform (SHiPP) eli yritys muodostaa historiakirjojen tapaisista (syntyneet, vihityt, kuolleet) tiedoista "ihmisiä" ja näiden välisiä suhteita. Sain Eric Malmi -viboja, mutta skotlantilaisissa vihkitiedoissa on mukana vanhemmat, joten yhdistämiseen on enemmän eväitä kuin suomalaisessa Hiskissä. Todennäköisyyspohdinta kuullosti myös validilta. Esittäjä sai tosin keskustelussa reipasta kritiikkiä metodin validoimisesta, mihin oli käytetty (ajateltu käyttää?) ruotsalaista dataa, joka sekin on rakennettua todellisuutta eikä "ground truth". Sain kiinni kommentoijan pointista, mutta ymmärsin kyllä myös skotin lähtökohdan: jotenkin pitää/kannattaa testata tekemistään.

Tanskalaiset ovat hankkeessa Link lives rakentamassa tietokantaansa m.m. väestönlaskennoista, jotka muodoltaan muistuttavat yhdysvaltalaisia tai brittiläisiä. "Ongelmanaan" oli kenttä, jossa on yleensä perheen päälle ammattitieto ja muille sukulaisuussuhde. Päädyttiin filosofiseen keskusteluun siitä, onko ahistoriallista erotella perheenpään asema ammatista.

Session kolmannessa esityksessä klusteroitiin humanistisiin joukkoistusprojekteihin osallistuneita. Sopivasti siirryinkin seuraavaksi ja päivän päätteeksi Kansallisarkiston Suomalaiset Venäjällä -proggikselle omistettuun sessioon. Kolme tapaustutkimusta (Jesse Hirvelä, Ira Jänis-Isokangas, Aappo Kähönen) tarjosivat minulle aivan uutta tietoa Neuvostoliiton historiasta ja erilaisista suomalaisista ryhmistä. Esityksillä oli erinomainen kommentaattori Andrej Kotliartchouk, joka tarjosi jokaiselle verrokkeja muista maisemista ja kansalaisuuksista. Ei ainoastaan suomalaiset... joiden määrittelyproblematiikkaan päädyttiin Sami Outisen tietokantaa esitelleen esityksen myötä. Kotliartchouk huomautti, että Neuvostoliitossa määriteltiin Länsipohjassa suomenkieliseksi kasvanut suomalaiseksi, kun taas Suomen ja Ruotsin näkökulmasta kyseessä on "ruotsalainen".

Tietokannan myötä keskustelussa päästiin tietenkin GDPR-problematiikkaan. Hiukan huvitti kuunnella Kotliartchoukin valitusta Ruotsin tiukoista säännöistä, mutta ehkä sukututkijat ottavat enemmän vapauksia kuin akatemiassa on tarjolla. Yleisöstä kerrottiin GDPR:n erilaisten tulkintojen olevan tapetilla COST-hankkeessa HIDDEN, joka kuullostaa mielenkiintoiselta: "The History of Identity Documentation in European Nations (HIDDEN) network unites scholars in history, migration studies, geography, sociology, law, linguistics, postcolonial studies, human rights and more to look at the history of ID regimes in Europe and beyond, drawing connections between the past and present."

Ei kommentteja: