Selaimeni kirjanmerkeissä oli otsikon kysymys liitettynä yhteen Kungliga Biblioteketin digitoimaan sanomalehtisivuun 1700-luvulta. Kyseisellä sivulla oli yksi monista Stockholms Postenissa julkaistuista kirjoituksista kauran muuntamisesta vehnäksi (eli pohjoismainen versio lyijyn muuttamisesta kullaksi.) Kirjoituksen oli allekirjoittanut Gabriel Herlin.
Miehen jäljittämiseen mahdollisimman yksinkertaisella tavalla valitsin FamilySearchin indeksoimat rippikirjat. Suunnilleen samalla vaivalla olisin kyllä saanut muutenkin esiin Boe gårdin Porvoon ruotsalaisen seurakunnan rippikirjan 1754-70 sivulta 249. Siitä käy ilmi, että herra vääpeli Gabriel Herlin oli kirjoitustaitoinen ja kuollut vuonna 1763. Rouvansa oli Anna Catharina Åberg ja mahdollinen tyttärensä Ulrica Christ. Herlin. Haudattujen listasta käy ilmi, että Gabriel Herlin oli 68-vuotias kuollessaan 5.2.1763 ja Ulrica Stina Herlin 30-vuotias kuollessaan 20.8.1764.
FamilySearchin indeksointi avasi eteen myös edellisen rippikirjan 1749-59 sivun 64, jossa perheeseen Herlin kuului neito Maria Ulrica, poika Ad. Gabr. Herlin ja (tämän?) tytär Ulrica Christina Herlin.
FamilySearchin todellinen hyöty tuli esiin vasta kun Ad. Gab. Herlin, rouvansa Johanna Pesch ja äitinsä Anna Cat. Åberg löytyivät Sulvan rippikirjan 1769-1775 sivulta 58. Nyt koossa oli tarpeeksi tietoa googlaukseen. Sillä esiin tullut
Geni-profiili ei ollut kovin laadukas eikä myöskään informatiivinen. Toisessa sukupuussa Gabriel on
Adam Gabriel ja "Pehtori Nurmijärvellä".
Vanhat kontit ovat parempia kuin pussi uusia? Hiski-haulla selviää, että Gabriel Herlin ja vaimonsa Anna Catharina Åberg olivat saaneet tyttäret Christina Ulrica (s. 26.3.1735) ja Anna Sophia (s. 27.3.1737) asuessaan Nurmijärven Rådskogissa ja lapset Carl Magnus (s. 9.7.1739), Eric Alex (s. 24.10.1740) ja Susanna Juliana (s. 23.10.1741) Nurmijärven Adlershofissa. Kastekirjauksissa Gabriel Herlinillä ei ole titteliä, mutta Tuusulan Ruskealan Månsasissa 11.7.1745 syntyneen Gustav Adolphin kastemerkinnässä hän on vääpeli.
Sekä Rådskog että Adlershof viittaavat Raalan kartanoon, jonka rippikirjasivuilta en Herlinien kasvavaa perhettä kuitenkaan löydä. Pehtorin toimi on aivan uskottava ajatus, mutta missä välissä mies oli vääpeli? Ratkaisu löytyy tietenkin Kaarlo Wirilanderin teoksesta
Suomen armeijan upseeristo ja aliupseeristo 1718-1810 : virkatalonhaltijain luettelot, jonka mukaan yksi Gabriel Herlin oli Skaraborgin rykmentistä 18.10.1728 tulleena Pohjanmaan jalkaväkirykmentin kersantti kunnes erosi 13.12.1732. Informaali ylennys kersantista vääpeliksi ei ole kovin kummoinen muunnos.
Sanomalehteen kirjoittanut Gabriel Herlin oli siis syntynyt vuoden 1695 paikkeilla todennäköisesti Ruotsin puolella. Hän oli päätynyt Suomen puolelle joukkoyksikön vaihdossa ja pian armeijasta erottuaan aloittanut uran pehtoorina. Sukututkijoita on kiinnostanut
poikansa Gustav Adolph, joka avioitui Herman Calamniuksen Anna Josefinan kanssa eli kuuluu täten (kai?) Sursill-sukuun, ja
esikois(?)poika Ad. Gabriel (s. 14.2.1731).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti