Zelma Lindhin ja Toini Svahnin lisäksi Kansalliskirjaston sanomalehtihakemiston tekijöitä on listoilla 11. Näistä naisista tietoa löytyi niukemmin. Huomattavaa on, että yhtäkään ei löytynyt Swan-sisarusten julkaistujen kirjeiden henkilöhakemistosta eli kyseessä ei ole joukko, jolla olisi selviä yhteyksiä keskenään.
Heikki Kokon listassa tekstissä Digitaalisten aineistojen sanomalehtihakemiston historiasta on neiti "M. Casen". Häntä ei mainita kahdessa löytämässäni sanomalehtikatsauksessa eikä Helsingin osoitekalenteri tunne sukunimeä vuonna 1902, joten luovutin. Todennäköisesti kyseessä on hankkeen varhainen työntekijä ja jostain syystä varhaisia katsauksia työhön ei osunut hakuihini. (Enkä jaksanut lähteä kirjastoon tutustumaan Kokon lähteisiin.)
Aina Gebhard on Hannes Gebhardin sisko, josta ei ole valmista elämäkertaa eikä hakemistotyön lisäksi mainintoja sanomalehdissä. Hän oli tekemässä hakemistoa ainakin vuosina 1901 ja 1902. Aulis J. Alasen Hannes Gebhardista kirjoittamassa elämäkerrassa (pdf) Aina vilahtaa vain tiedonlähteenä ja kohdassa "Vanhempien tuki ja turva oli kuitenkin Hannes Gebhardin mukaan Aina-sisko, joka asuikin koko ajan näiden kanssa joitakin Iyhyehköjä väliaikoja lukuun ottamatta." (s. 112) Mihin lie päätynyt "Aina Gebhardin kirje- ym. kokoelma, joka oli rouva Elisabet Lappi-Seppälän hallussa"?
Listan T. Gripenberg on Thora Gripenberg, joka luopui hakemistotyöstä vuonna 1902 (Uusi Suometar 22.2.1903). Hän kuului varhaisiin nais-ylioppilaisiin ja hakemistotyö ajoittuu opiskelu- (tai kirjoillaolo) vuosiin.
Hankkeessa ainakin vuosina 1901 ja 1902 työskennellyt Fredrika eli Frigga Heikel lienee hakemistotyötä johtaneen H. J. Heikelin sisko. "M. Heikel" voisi tarkoittaa samaan sisarussarjaan kuuluvaa Hilda Mariaa, jota ei mainita sanomalehtikatsauksissa. Myös "D. Holm" jää näillä eväillä tunnistamatta.
Hankkeessa ainakin vuosina 1901 ja 1902 työskennellyt Thyra von Knorring puolestaan ei tuota ongelmia, sillä hän on syntynyt Kokemäenkartanossa ja lapsuutensa olot on kuvattu kirjassani Kamariherra, Herrassyörinki ja Kokemäenkartanon torpparit.
Hankkeessa ainakin vuosina 1901 ja 1902 työskennellyt Hilja Kumlin oli naisylioppilas, joiden osuus ei tähän mennessä ole kovin suuri.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti