Perheen isän kuoltua tammikuussa 1816 viiden lapsen huoltajaksi jäänyt leskensä muutti Poriin, jossa veljensä piti koulua. Kun tämä muutti koulun vuonna 1821 Sääksmäelle, perhe palasi Tukholmaan. Saman vuoden aikana Nils Gustaf aloitti opintonsa Karlbergin kuninkaallisessa sota-akatemiassa. Johannalle hankittiin kotiin, joka sijaitsi "Södermalmilla Pihlinkadun ja Pormestarinkujan kulmassa", jouluksi 1825 piano ja viimeistään tuolloin alkoivat musiikkiopintonsa, joiden tulosten ensiesitys oli laulukonserttinsa vuonna 1828.
Kotitunnelmaa 1820-luvulta. (Andersson 1942) |
Nils Gustaf meni Firenzessä naimisiin skotlantilaisen naisen kanssa keväällä 1834. Pari muutti Ruotsiin, jossa Nils Gustaf perusti Karlskronaan kemian laboratorion. Vaimonsa synnytti kaksi tytärtä. Pian jälkimmäisen tultua maailmaan Nils Gustaf lähti Lontooseen etsimään rahoitusta keksinnöilleen. Lähettämättä viestiä Ruotsiin hän jatkoi Lontoosta New Yorkiin, jossa esiintyi puolalaisena nimellä Nils Scholtewskii von Schoultz. Hän perusti oitis laboratorion ja kehitti suolan jalostusta. Toukokuussa 1837 hän otti Amerikan kansallisuuden ja kirjoitti vihdoin vaimolleen.
Ainoa taho, joka näyttää pitävän Nils Gustafia suomalaisena on Kanadan suurlähetystömme, jonka sivuilta saa lukea, että
vähemmän tervetullut oli Nils Gustaf von Schoultz, joka rantautui vuonna 1838 lähellä Prescottia Ontariossa. Hän nimittäin johti 190-miehistä amerikkalaista hyökkäysjoukkoa, jonka tarkoituksena oli "vapauttaa" Ylä-Kanada. Von Schoultz kuitenkin vangittiin ja teloitettiin.Teloituksesta kertoi Pohjolassa tuoreeltaan ainakin Norrköpings Tidningar 30.1.1839, mutta niin lyhyesti ettei Schoultzin kansalaisuuteen otettu kantaa. Eikä mainittu hänen olleen samaan aikaan monesti sanomalehdissä esiintyvän laulajattaren veli.
Ruotsalainen Göthen kirjoittaa 2.3.1839 Johannan isänmaan olevan Ruotsi. Åbo Underrättelser 3.8.1839 raportoi Johannan saapumisesta Turkuun todeten, ettei tämän "suomalainen luonne" antanut poiketa jo tehdystä päätöksestä. Tukholmassa syntynyt nainen ei ollut Suomessa viettänyt aikaa sitten lapsuutensa. Mutta kun sata vuotta myöhemmin julkaistiin Otto Anderssonin kirjoittama elämäkerta suomennettuna oli sen nimi "Suomen satakieli Johanna von Schoultz". Esipuheessa vakuutetaan laulajattaren pitäneen Suomea kotimaanaan, jota se elämänsä lopussa olikin. Naisbiografiakokoelmat sekä Suomessa että Ruotsissa ovat ottaneet hänet mukaan ja molempien maiden kansallisbiografiasta löytyy myös artikkelinsa.
Nils Gustafilla ei tätä kirjoittaessani ole suomenkielistä Wikipedia-sivua. Hänen elämästään kertovat ainakin kirjat
- Carl Carmer: Dark trees to the wind. A cycle of York State years. 1949
- Ella Pipping : En orons legionär. Nils Gustaf von Schoultz 1807-1838. 1967
(käännös englanniksi Soldier of fortune; the story of a nineteenth century adventurer. (Boston 1971) ja This creature of fancy: the story of a soldier of fortune (London 1972)) - Dan Weissenberg: Saltsjudaren. Nils Gustav von Schoultz 1807-1838. 2014
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti