Hyvin ystävällisesti minulle näytettiin ja selostettiin monttu, josta oli löytynyt kivin tuettu paalu, jonka tarkoitus oli vasta arvailujen varassa. Olin luullut (joitakin esityksiä huonosti kuunneltuani), että Slottsmalmen oli silkkaa tunkiota, joten poistuin paikalta jotain oppineena. (Facebookista sain sitten myöhemmin lukea, että kaivausten vihoviimeisenä päivänä oli saatu esiin lankuilla peitetty pinta!)
Kaivamassa olleet Hangon kesäyliopiston kurssilaiset kiersivät Georg Haggrénin opastuksella linnan ympäristössä ja sen sisällä. Minut hyvin ystävällisesti pyydettiin mukaan. Linnan neliuloitteisuudesta en tajunnut sen enempää kuin ennenkään - meni ehkä vielä sekavammaksi modauksineen ja "restaurointeineen". Mutta osasin ihailla Haggrénin esittelemiä keskiaikaisia (!) paaluvarustuksia, jotka aikanaan olivat vedessä.
(Juu, jälkimmäinen kuva ei ole kovin havainnollinen ainakaan omalla puna-vihersokeudellani. Mutta paikan päällä puut olivat selvästi näkyvillä.)
Ja luvatut verkkopoiminnat.
1) Satakunnan museon arkeologian luentosarja ei ole YouTubessa vielä hillittömiä katsojalukuja saanut, joten aloitetaan linkittämällä se
- Maija Helamaan luento "Kadonneen Luostarin jäljillä"
- Oona Jalosen luento "Köyliön kirkon vainajat"
- Kati Salon luento "Pronssikauden ihmisluututkimus Suomessa ja erityisesti Satakunnassa"
- Kalle Luodon luento "Honkajoki Hietala-Hietaranta, mesoliittisen asuinpaikan tutkimukset
- Leena Koiviston luento "Löydä Satakunnan muinaisuus!"
3) Turun museokeskus puolestaan teki julkaisun Pitkin poikin Aurajokea – arkeologisia tutkimuksia (pdf), jossa "on neljätoista artikkelia, joissa kerrotaan uusimmista Aurajokilaakson alueella tehdyistä arkeologisista tutkimuksista." Tiedoston osoite ei näytä kovin pysyvältä eli kannattaa ladata talteen, jos kiinnostaa.
3) Johanna Enqvist keräsi alkukesästä viikon verkkokeskustelussa aineistoa arkeologiasta ja kansallisesta identiteetistä. En osallistunut joka päivä, mutta viimeiseen kysymykseen "Kuinka tiivistäisitte arkeologisen tiedon ja arkeologisen kulttuuriperinnön merkityksen Suomen kansalliselle identiteetille?" totesin
Historiatietoisuus ulottuu nykyisin max 100 vuoden aikaan, joten en ole nähnyt arkeologian muodostavan siinä merkittävää osaa. Ja kun syksyllä suorittamastani Suomen ja lähialueiden arkeologian peruskurssista jäi päällimmäiseksi mieleen arkeologisten ilmiöiden moninaisuus ja alueellisuus, en ymmärrä miten sitä voisi (rehellisesti) käyttää "kansallisen yhtenäisyyden sidosaineena". Esimerkiksi aiemmassa ketjussa mainittu Ilari Aallon keskiaikakirja jättää käsittelemättä (parhaan muistini mukaan) nykyisestä Suomesta suurimman osan rajautuessaan Ruotsin vallassa olleeseen alueeseen. Ja kun mennään varhaisempiin aikoihin, asioiden (ja rajojen) kanssa on vielä vaikeampaa. Puhumattakaan sitten "saamelaisen" ja "suomalaisen" arkeologian erottelusta.Mutta toki yritetään. Ennen ja nyt julkaisi vuosi sitten Liisa Kunnas-Pusan artikkelin Kivikauden kuvia – Kaukaisimman menneisyyden representaatiot Suomi-kuvaa rakentamassa.
4) Opinnäytelinkkejä meiltä ja naapurista myös muihin esihistoriaa tutkiviin tieteisiin liittyen
- Lempiäinen-Avci, Mia: Plant remains in archaeology : a multidisciplinary approach to cultivation,consumption, trade and migration of economic plants in Southern Finland AD 1000−1900
- Hakamäki, Ville: Seeing behind stray finds : understanding the Late Iron Age settlement of Northern Ostrobothnia and Kainuu, Finland
- Piludu, Vesa Matteo: The Forestland’s Guests : Mythical Landscapes, Personhood, and Gender in the Finno-Karelian Bear Ceremonialism
- Lundström, Maria: Exploring Fennoscandian agricultural history through genetic analysis of aged crop materials
- Kirkinen, Tuija: Between skins : Animal skins in the Iron Age and historical burials in eastern Fennoscandia
- Puolakka, Hanna-Leena: Anomaliana aineistossa : polttohautaukset myöhäisrautakautisissa ruumiskalmistoissa Suomen ja Karjalankannaksen alueella
- Kelloniemi, Aleksi: Parille päällikön pöytään? : olut nuorakeraamisen kivikauden Suomessa
- Pitkänen, Henri: Numismaattiset tiedontarpeet ja Suomen kansallismuseon rahakammion käsikirjasto numismaattisen tiedon lähteenä
- Leskinen, Sirpa: Suomen varhaiset lukot ja avaimet: Katsaus erääseen arkeologiseen esineryhmään
- Soleva, Tiina: Rautakautiset ja keskiaikaiset luukammat Suomessa – luokittelu ja katsaus löytöpaikkoihin
- Ranta, Helena: Kalannin Kalmumäen helmet
- Saur, Angelica: Skuggad terrängmodell och historiska kartor: Identifiering av forn- och kulturhistoriska lämningar i skogsmark
- Karlsson, Louise: Kulturarv- vad vinner och vad försvinner?: En studie på om synen på arkeologiska fornfynd har förändrats under 1900-talet fram tills idag
5) Käynnissä olevasta Ville Mantereen väitöstutkimuksesta kertoo blogiteksti Älgens betydelse i norr: om att studera förhistorisk religion. Pohjanmaan esihistoriasta väitöskirjaa tekevä Andreas Granberg kirjoitti blogitekstin En arkeologisk sommardeckare.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti