Pikkulöytöjä käsikirjoituskokoelmista (1/2)

Aika siivota viimeiset erikoislukusalissa kirjoitetut lappuset, joista ei kokonaista blogitekstiä syntynyt.

1) Aivan projektin alkuvaiheessa marraskuun puolivälissä avasin Kansalliskirjaston käsikirjoituskokoelmista Elias Ekbomin muistiinpanot Porin historiasta (A II 22). Tietenkin ihastuin niissä olevaan kuvaan

josta Satakunnan museo kuittasi "Arvokas kuva, Pori ennen vuoden 1801 paloa. Yksi versio (jälj. Erkki Honkanen) on suurennoksena perusnäyttelyssämme."

Tunteeni Ekbomia kohtaan kylmenivät kuitenkin nopeasti, sillä jäänlähtötaulukossaan hän oli kutsunut Kokemäenjokea Porin joeksi!

2) Jos kaipaisit tietoja Närpiössä rokotetuista, osaisitko hakeutua Kansalliskirjaston käsikirjoituskokoelmiin katsomaan Carl Christian Böckerin vuonna 1799 aloittamaa (?) muistiinpanokokoelma Hvarjehanda ? No, etpä tietenkään. Sen sekavammassa kakkososassa (E:ö I 11) on kahdessa kohtaa nimilistoja, jotka kylien ja sukunimien perusteella ovat ainakin Närpiöstä. (Sen kerran kun arkistossa olisi oikeita sivupainoja, niin idiootti käyttää luettelolaatikkoa. Tsot!)

Pistotarkastuksin tällä aukeamalla nuorin lapsi on syntynyt marraskuussa 1803 eli rokotus ajoittunee vähintään vuosi pari tämän jälkeen.

3) 26.11.2018 jaoin FB-kavereilleni tämän kuvan

saatteella "Terveiset erikoislukusalista. Portti toimi, tilaus tuotiin, mutta ekana avattu A. Höijerin vuonna aloittama muistikirja jäi mysteeriksi. Ensin puolet superkauniilla käsialalla kalevalaista runoutta, sitten keisarillisia määräyksiä yms pienemmällä, sitten sivukaupalla suomalaisia sananlaskuja, sitten pappien keräämistä maksuista... Näytteenä takakannen sisäpuolelta murredokumentaatiota." ( A. Höijer: Excerpten-Bok. 1826, signum Fö I 41)

4) Yö-vieraita Kokkolan pappilan vierastuvassa 1898-1904 (BB185) herätti toiveita veteliläisten sukulaisten löytämisestä, mutta ei. Mutta mielenkiintoinen lähde silti.