torstai 25. lokakuuta 2018

Keskiajasta kuultua ja linkitettyä

Eilen illalla Glossa järjesti tilaisuuden, jossa kaksi viime vuonna väitellyttä puhuivat tutkimuksestaan.

Olin paikalla, kun Charlotte Cederbom puolusti väitöskirjaansa The Legal Guardian and Married Women : Norms and Practice in the Swedish Realm 1350-1450. Mutta merkittävä tuloksensa siitä, että maakuntalaeissa naisen asema oli erilainen pohjoisemmassa ja eteläisemmässä Ruotsissa (muk. luk. Suomi) ja että tämä näkyy myös säilyneessä asiakirja-aineistossa, oli onnistunut poistumaan muistista ja täräytti nyt uudelleen. Vähän Tukholman eteläpuolella alkoi "eurooppalaisempi" käytäntö, jossa nainen tarvitsi edustajan käräjille.

Keskustelussa Kirsi Kanerva kertoi, että jossain saagassa (jonka hän kyllä nimesi, mutta ei jäänyt mieleen) kerrotaan, että Islannissa naiset menettivät oikeutensa esiintyä käräjillä kun joku oli mokannut pahemman kerran. Totta tai ei, on koettu tarpeelliseksi selittää syy käytännölle. Ja mahdollisesti kertoo todellisesta muutoksesta, joka on Ruotsissa sitten myös jossain määrin tapahtunut.

Cederbom oli aloittaessaan todennut, että tutkimukseensa innoitti se, että monia tutkimuksia oli tehty pienistä ryhmistä. Naisten aktiivinen toiminta oli selitetty poikkeuksena. Mutta hänen kattava katsauksensa näytti, että normi ei ollutaan se, mitä oli suoraviivaisesti ajateltu.

Toinen puhuja oli Sini Mikkola, jonka väitöskirjan otsikko on “In Our Body the Scripture Becomes Fulfilled” : Gendered Bodiliness and the Making of the Gender System in Martin Luther’s Anthropology (1520–1530). Hän kertoi meille saksalaisista reformaation ajan kirjottavista naisista. He vetosivat Raamatun teksteihin perustellakseen oikeutensa kirjoittaa ja esittivät samalla osaamistaan, mutta käyttivät runsaasti nöyryyden retoriikkaa. Keskustelun aikana todettiin käytäntö pitkäaikaiseksi ja tuli kyllä minullekin mieleen oma kirjoitustyylini lähestyessäni Ihan Oikeita Historiantutkijoita.

Keskustelussa vilahtivat myös pyhimykset ja mieleni palasi Cederbomin esitykseen. Aviomiehensä kanssa toiminut ja valta-asemaan noussut Birgitta oli Upplannista, mutta entä Helena (Elin av Skövde)? Hän on Suomessa siinä määrin tuntematon, että tuli aivan uutena hahmona eteen katsoessani vuosia sitten Sveriges historia tv-sarjan DVD:ltä eikä hänellä näytä olevan suomenkielistä Wikipedia-sivuakaan. Helenan vävy pahoinpiteli vaimonsa, Helenan palvelijat (käskystään?) tappoivat vävyn ja vävyn sukulaiset tapoivat Helenan. Surkea naiskohtalo - ja, kas, "tasa-arvolinjan" eteläpuolelta.

Näin eilen. Jos vastaaviin tilaisuuksiin ei ole mahdollisuutta osallistua ja ruotsia ymmärtää, suosittelen ajanvietteeksi Ruotsin kouluradion sivuilta videota Forskardagarna 2016: Historieskrivningen och kampen om makten - UR Skola. On siellä muutakin, mutta läpikäynti on vähän vaiheessa.

Muuta keskiajasta viime aikoina löytynyttä. Kanditutkielmia, graduja, gradusta tehty blogiteksti, väitöskirjoja ja artikkeleita
Kuvat Carl Larssonin, julkaisusta Svenska kvinnan genom seklen (1907)

Ei kommentteja: