keskiviikko 1. marraskuuta 2017

Palapeli ja 15-peli

Suomen kielen erinomaisuuksia on oma erityinen sana palapelille. Englanniksihan se on jigsaw puzzle ja ruotsissa ei ole vaivauduttu käyttämään etuliitettä, joten pussel sekaantuu kaiken maailman pulmapeleihin.

Wikipedian mukaan kiemuraisiin paloihin jaetut kuvat kehitettiin/keksittiin Englannissa 1760-luvulla ja yksi ensimmäisistä tuotteista oli Euroopan kartta palasiin jaettuna. Kun useimmiten on saanut havaita uutuuksien tulevan hyvin vauhdikkaasti Suomeen, sain nyt yllättyä siitä, että ensimmäisenä puzzlena Suomessa julkaistiin Euroopan kartta "palasina" vasta jouluksi 1914! (m.m. Uusimaa 9.12.1914)

Näin ollen on hyvin ymmärrettävää, että sana palapeli ei ollut vielä käytössä vuonna 1920.


Sanomalehdessä Wiborgs nyheter "picture puzzle" oli esitetty amerikkalaisena villityksenä 15.12.1908. Samassa lehdessä kerrottiin 16.9.1909 hullutuksen levinneen Pariisiin (minkä vahvistaa La France illustrée 25.12.1909).

Toki Suomessa tunnettiin palikoihin liimatut palapelit viimeistään 1800-luvun lopulla:
Satakunnan museo CC BY 4.0
Ja sana puzzlekin löytyy Suomen sanomalehdistä jo 1800-luvulla. Uudessa Suomettaressa 6.12.1880 purkaudutaan:
Katkeralla mielellä luin sen vuoksi viime kevännä että taas oli tehty uusi keksintö ja taaskin Amerikassa [...] Oli, näet, keksitty uusi varsin yksinkertainen peli, joka jo oli saattanut monta amerikkalaista hulluksi (luullakseni se ei ole mikään erinomainen konsti). Peli on seuraava: Pienessä nelikulmaisessa laatikossa on viisitoista numeroitua nelikulmaista puu-palaista, jotka ovat niin suuria ettei niitä voi lykätä toistensa sivuitse; ne ovat laatikossa seuraavalla tavalla:
Siis jää aina yhden sija tyhjäksi. Sääntö on nyt: pane palaiset sekaisin laatikkoon ja saata ne lykkimällä järjestykseen. Jos olet, hyvä lukija, joskus tätä konstia koettanut, niin olet varmaankin huomannut että useimmasti tulee aivan lopuksi, kun jo kaikki muut ovat järjestyksessä, sellainen asema viimeisille ettei niitä saa järjestykseen millään keinolla. (On siihenkin keino, mutta sitä en sano, ettei peli kadottaisi viehätystänsä.) Se on tietysti kauhean kiusallista ja sen vuoksi ovat saksalaiset antaneet koko pelille nimen: "Des Principals Berzweiflung", se on: hallitsevain epätoivo. 
Peli on 1970-luvun lapsille tuttu pienenä ja muovisena, enkä ollut koskaan ajatellut, että se on "keksitty". Aamulehden 22.4.1898 mukaan "Eräs amerikkalaisista kärsivällisyyspeleistä, niin kutsuttu "sixteen puzzle" teki keksijänsä puolen vuoden kuluessa monikertaiseksi miljonääriksi." Wikipedia-sivu 15-pelille kertoo keksinnöstä riidellyn niin, että mahdollinen ansaitsija jää epäselväksi.

Palapeleihin lähes palaten: 15-pelistä on myös versioita, joissa numerot on korvattu kuvalla (pdf). Muutakin muunnosta on kehitelty. Edellä lainatun Uuden Suomettaren jutun varsinainen asia koski 15-pelin kotimaista versiota, joka oli tuotu jouluksi kauppoihin. Suoraan sanottuna tämä ei houkuttele.
Keksinnön uutuus on siinä, että kaikille osille tuossa entisessä amerikkalaisessa pelissä on annettu omat nimensä, jotka ovat otetut valtiollisista ja yhteiskunnallisista oloistamme ja toisinaan ovat hyvinkin sattuvia; se tekee leikin erittäin hupaiseksi. [...] Niinpä sanotaan laatikkoa, jossa nappuloita liikutellaan kansliaksi; nappuloilla itsellänsä on numero-järjestyksen mukaan seuraavat nimet: 1. Valtiopäivät; 2. Painovapaus; 3. Budgeti; 4. Administrationi; 5. Decentralisationi; 6. Unioni; 7. Lääni-edustus; 8. Uskonvapaus; 9. Representationi; 10. Ekonomia; 11. Finanssi; 12. Tiede-Taide; 13. Koulukysymys; 14. Naisten-oikeus ja 15. Kielikysymys.

Ei kommentteja: