Matka köyhään matkaan on kuin matka menneisyyteen? Aasilla oikeasti matkustettiin ja kynnettiin. Arganöljyä väännettiin käsikivillä. Marrakeshin torilla (maailmanperintökohde) oli markkinahengestä aidosti nauttivia ihmisiä. Ja pieni lapsi myyjänä.
Kaikki ei ollut vierasta. Marokossakin on 1700-luvulla rakennettu rannikkolinnoitus, joka on maailmanperintökohde. Ja jossa on lokkeja.
Essaouiraan mennessä paikallisopas kertoi ohittamistamme
luolista löytyneiden esihistoriallisten työkalujen olevan esillä pääkaupungin arkeologisessa museossa. Se ei valitettavasti kuulunut lomaohjelmaani.
Agadirin museossa oli selkeä valokuvauskielto. Sääli, sillä olisin mielelläni ottanut kuvan matosta, joka muistutti hyvin paljon suomalaista ryijyä. Esineistö oli koruvoittoista eli miellytti minua suuresti. Hopeamassan muodot toivat mieleen niin suomalaiset arkeologiset löydöt kuin Euroopan varhaien keskiajan kivi-istutuksetkin.
Marrakeshin museo oli jäänyt (ilmeisesti) 90-luvun lopun perustamisasuunsa. Esillä oli laajempi valikoima esineitä kuin Agadirissa, mutta enemmänkin olisi tilaan mahtunut. Omaleimaisena yksityiskohtana pidin seinälle ripustettuja lainauksia, jotka eivät suoraan liittyneet mihinkään ympärillään. Museonhan on tarkoitus herättää ajatuksia?
(Agadirin museossa ei ollut mitään myytävää ja Marrakeshin museon kirjakauppa oli käyntimme ajan kiinni.)
Kaikessa etukäteen lukemassani selitettiin, että Agadirissa ei ole mitään vanhaa nähtävää, sillä kaupunki tuhoutui
maanjäristyksessä vuonna 1960. Vasta paikan päällä ymmärsin, että
tuhoutunut alue oli edelleen nähtävissä.
Osittain ruohottunena kenttänä, jonka alla oli sekä raunioita että ruumiita. Osittain mäen päällä Kasbahin pystyyn jääneiden muurien sisällä. Siellä oli osa alueesta aidattu verkolla, johon kiinnitetty kyltti kertoi kehitysprojektista, jolla Agadirin historiallista ja arkeologista arvoa tuotaisiin esiin.
Vaiheessa? Kyltin lisäksi Kasbahin sisällä oli "tarjolla" vain paikallinen yrittäjä, joka höpötti jatkuvalla syötöllä huonoa englantia, kunnes sai rahansa. Lähinnä vaikeutti ymmärtämistä.
Haastavalta tuntuu näin tuoreen menneisyyden rekonstruointi. Kävimme muistonäyttelyssä, jonka valokuvat kertoivat tuhosta. Yksinkertainen, mutta vaikuttava, ratkaisu oli maanjäristyksen jälkeisten päivien sanomalehtien etusivujen esillepano. Kouluranskallakin niistä sai irti tapahtumia ja tunnelmia, jotka eivät varsinaisesti lomafiilistä kohota.
Arkeologiaa on huomattavasti helpompaa myydä, kun se on vanhempaa ja päällystetty kauniilla mosaiikkikuviolla. Marrakeshin turistitotuuden mukaan 1500- ja 1600-luvun vaihteessa käytetty kuninkaallinen hautausmaa oli unohtunut muuriensa keskelle, kunnes kaupungin yllä 1900-luvun alussa lentäneet ranskalaiset sen huomasivat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti