keskiviikko 18. kesäkuuta 2014

Vanhat sanat kuuluvat historiaan?

Aamun Hesarissa oli tiedesivuilla juttu Jenni Kuulialan tutkimuksesta otsikolla "Kuinka kuuromykkä orpo oppi puhumaan ja sai kengät 1200-luvulla". Hieman hämmennyin, sillä olen oppinut pitämään sanaa kuuromykkä vanhentuneena ja epäkorrektina terminä. Ja tässä tapauksessahan kyse ei taatusti ollut fyysisestä puhekyvyttömyydestä, sillä henkilö oli oppinut puhumaan.

Hain mielipiteitä Twitteristä toteamalla "Hesarille sana kuuromykkä OK? Särähti omaan kielikorvaani." ja linkittämällä Outi Ahosen tekstiin, jossa hän on lopulta valmis hyväksymään termin identiteetikseen. Mutta monet muut pitävät parempina kuuroa tai viittomakielistä.
Lisäys 18.6.2014 14:00. Kotuksen sivuille on linkitetty Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suomalaisen viittomakielen lautakunnan kokouspöytäkirja 18.11.2002, jossa poliittisesti korrektien viittomien kohdalla todetaan
Esimerkiksi Yhdysvalloissa ei ole poliittisesti korrektia käyttää sanoja negro ja black, vaan niiden asemesta olisi parempi sanoa African-American. Samoin kuurot yleensä toivovat, että heihin viitattaisiin, ei termillä kuuromykkä, vaan termillä kuuro tai nykyään myös termillä viittomakielinen.
 Twiittiini reagoi Antti Metsänkylä



Hmm... Juttu ei ollut käännös vaan Tuomo Tammisen kirjoittama. Jenni Kuulialan väitöskirja ja monet hänen artikkelinsa ovat vierailla kielillä. Alustus!-artikkelissaan on muutamaan kertaan 'kuuro' ja kerran 'kuuromykkä'. Olisiko sitten korrektia kirjoittaa asia-artikkeliin tai historiantutkimukseen 'kuuromykkä' pelkästään, siksi että lähteessä vastaavasti lukee?

Yritin löytää osviittaa FB:ssä ja Googlella, mutta hedelmällisimmäksi osoittautui analogia, joka tuli itsellenikin mieleen ja, jonka esitti Twitterissä Timo Sipilä.


Tämä vakuutti jopa Metsänkylän
P. S.  Hesarin artikkelin varsinaiseen aiheeseen liittyvää linkkivarastostani

1 kommentti:

mm kirjoitti...

Olen ollut silloin tällöin tekemisissä kuurojen kanssa eri tilanteissa. Kerran Kuurojen Liiton edustaja sanoi, että on parempi käyttää sanaa kuuro kuin kuulovammainen. He eivät koe olevansa "vammaisia". Tästä on muutama vuosi aikaa, joten ihan viimeistä tietoa en tiedä.

Kaikki kuurot eivät ole viittomakielisiä. Näitä ovat esim vanhempana kuuuroutuneet. Näin ensimmäisten kertaa tänä vuonna Vaasassa Suomen Lähetysseuran lähetysjuhlissa, miten puheita kirjoitetteiin simultaanisti valkokankaalle heidän nähtäväkseen.

Viittomakieltä käyttävät muutkin kuin kuurot. Erityiskouluissa esim autistilapsille puhuttaessa käytetään apuviittomia.
On hyvä, että näitä rajoja häivytetään. Meillä Porissa on maankuulu viittomakuoro "Käsikkäin", joka on tehnyt ulkomaanmatkojakin ja eiintynyt eri projekteissa esim kirkkokuoron kanssa. Viime vuonna Porin Luther-näytelmässä kaikilla roolihahmoilla oli viittova "peilinsä", joka oli puhkeutunu Laulut "laulettiin " myös kaksikielisesti.