Aikaisempi aloitus ei olisi onnistunut, sillä Häkkisen materiaalina oli "kymmenen sukupolven mittaisia, 1700-luvun alusta alkavia ja nykypäivään päättyviä sukupolviketjuja Suomessa". Hän ei tarkemmin selosta miten valikoituivat "tutkimuksen noin 300 esi-isää ja -äitiä", jotka "jäljitettiin 1700-luvun alkuun asti". Ainakin aineistossa oli maantieteellinen painottuma, osa Pohjanmaalta ja osa Uudeltamaalta.
Häkkinen pyrkii etsimään kullekin sukupolvelle tyypillisiä ja tärkeitä kokemuksia. Sukupolvijako ei sisällä paljoa uutta, mutta kuitenkin jotain oivaltavaa. Artikkelistaan tiivistettynä.
"Kadon ja vihan lapset" s. 1700-1730. Väestö oli harventunut 1690-luvun nälkävuosissa, asuttiin pienissä yhteisöissä kaukana muista. Venäläismiehityksen aikana koetut kärsimykset.
"Raatajien sukupolvi" s. 1731-1760. Heidän elämänsä aikana viljelysmaata raivattiin ahkerasti ja väestö kasvoi voimakkaasti. "Elettiin kaskeamisen kulta-aikaa, jolloin noki ja hiki peitti kasvot."
"Isonjaon sukupolvi" s. 1761-1790. Pitkään jatkunut jakamisprosessi kärjisti yhteiskunnallista jakoa. Säätykierto alkoi kiihtyä. Syntyy maatyöläisten luokka.
"Sodan lapset" s. 1791-1820. "Kulkutaudeista tuli koko 1800-lukua riivannut vitsaus, joka näyttäisi jopa lyhentäneen ihmisten keskimääräistä elinikää." "Elämän epävarmuus korostui tällä sukupolvella." "Tämän sukupuolven ensimmäiset rohkeat muuttivat kokonaan elämänsuuntaansa, jättivät kotiseudun taakseen ja muuttivat kaupunkeihin."
"Torpparisukupolvi" s. 1821-1850. "Kuoleman sosiaalinen eriarvoisuus kasvoi. Työväestöön kuuluneiden vanhempien lasten elinaikaolote oli peräti kolmanneksen lyhyempi ylempiin sosiaaliryhmiin verrattuna. Talonpoikaiston ja torppareiden lapset olivat näiden kahden elinaikaodotteen välissä." "Sekä hyvässä että pahassa perheen ja suvun voima tuli näkyviin joko voimavarana tai painolastina, prestiisinä tai stigmana."
"Nälkävuosien lapset" s. 1851-1880. Nälkävuosien "vaikutuksia on edelleen kokonaisuudessaan vaikea arvioida, mutta yhteiskunnallisten arvojen ja yksilöllisten koemusten tasolla se merkitsi paljon. [...] käsitys siitä, että valtio oli velvollinen huolehtimaan kansalaisistaan, sai enemmän jalansijaa."
"Muuttajien sukupolvi" s. 1881-1910. "Alueellinen ja sosiaalinen liikkuvuus suorastaan räjähti 1800-luvun lopussa." "Hajoitti aiemmin suhteellisen kiinteän perhe- ja sukuyhteisön."
"Verkostosukupolvi" s. 1941-1970. "Tämä sukupolvi kokee aitoa tuskaa seuratessaan maailman kärsimyksiä ja myötäelää sen mukana." "On lähes hämmästyttävää, kuinka lyhyessä ajassa vanha ja jäykkä avioliittoinstituutio mureni tämän sukupolven käsissä."
"Urbaanisukupolvi" s. 1971-2000. "Ajatukset ja asenteet olivat luettuja, opittuja ja pohdittuja, eivät enää perittyjä tai siirtyneitä." "Kumpikaan jalka ei enää ole maalla."
Viimeisimpien sukupolvien kuvauksia olisi ollut mielenkiintoista verrata Pilvi Torstin Historiatietoisuus-kirjaan, jossa myös luonnosteltiin (muistaakseni) ikäryhmien eroja.
Kuva. "Vilkutamme isälle, joka juuri lähti reserviin" SA-kuva 21397
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti