Polttolunnaiden äärellä

Kun tiistaina näin Akateemisessa kirjakaupassa ensimmäistä kertaa Olli Bäckströmin (jonka blogiin Scripturae olen täällä toisinaan linkittänyt) uutuuden Polttolunnaat, tartuin oitis puhelimeeni ja peruin varaukseni kirjastosta. Moista tiiliskiveä sotahistoriaa en kuitenkaan lukisi.

Joten oli vielä oleellisempaa hyödyntää tuolloinen tilaisuus kuunnella Bäckströmiä Mirkka Lappalaisen haastattelemana. Bäckströmin kirja käsittelee 30-vuotista sotaa ennen Ruotsin mukaantuloa, joten Lappalainen oli 1600-luvun tutkijana erinomaisen osaava haastattelija ja keskustelua oli mukava kuunnella.

Bäckströmin kirja on tarkoitettu suurelle yleisölle, täyttämään pohjoismaisen historiankirjoituksen aukkoa, joka on jäänyt kun on keskitytty 30-vuotisen sotaan Ruotsin näkökulmasta. Bäckström tunnusti, että oli haastavaa löytää rakenne monimutkaisten ja kansainvälisten tapahtumien kuvaamiseen, mutta totesi lopuksi, että juuri tämä oli "suuri nautinto".

Tuotiin esiin, että sodan aikana Saksan alueella oli monenlaista kärsimystä: talouskriisi, epävakaa ilmasto, kulkutaudit ja nälänhätä. 30-vuotisen sodan luonnetta hahmoteltiin uskonsotana, joka ei kuitenkaan ollut puhtaasti uskonnollinen sota. Uskonnon mukana olo tarkoitti ettei konsensukseen ollut mahdollisuuksia ja sota pitkittyi.

Lappalainen toi useampaan kertaan esille, että 30-vuotinen sota kietoutuu modernin valtion muodostumiseen. Sodan vaatimat resurssit vaativat tehokkaampaa hallintoa, joka veroineen on edelleen ilonamme. Samoin kuin Pohjoismaiden "loistavat sukututkimuksen lähteet", jotka Lappalainen myös laski sodan tuotoksiin! Ilmeisesti tarkoitti ensisijaisesti henkikirjoja. Varsinaisestihan pohjoismaisen sukututkimuksen erikoisuus ovat 1600-luvun lopulta pidetyt kirkonkirjat ja erityisesti niiden rippikirjat.