Sveriges Radion Vetenskapsradion historia on hyvä. Aina ajankohtaista ja melkein aina mielenkiintoista.
Eilen kuuntelin jakson När nordmännen föll i Estland, jossa esiteltiin Viron "vuosisadan arkeologialöytöä". Moisesta en Suomen medioissa ole nähnyt sanaakaan, mutta eiköhän kyse ole samasta asiasta, mistä yritin saada tolkkua saarenmaalaisesta sanomalehdestä kesällä 2011. En kylläkään tuolloin tajunnut, että kyse oli laivahautauksesta.
Radio-ohjelmasta selvisi, että aluksia oli kaksi. Toisessa oli luurankoja sikin sokin ja hienommassa (jossa mahdollisesti varhaisin tunnettu purje Itämerellä) ilmeisesti korkeamman aseman miehiä järjestelmällisemmin aseteltuna kilpiensä alle. Esinelöydöt kertovat koirista, metsästyshaukasta ja lautapelin peluusta. Osassa luurankoja on taisteluun viittaavia vammoja.
Kyse ei ole viikingeistä vaan heidän edeltäjistään, Vendel-ajan skandinaaveista, joiden hienoja kypäriä oli taannoin täällä kuvituksena. Radio-ohjelmassa haastatellun mukaan ajan Itämeren yhteyksiä ei ole vielä hirvittävästi tutkittu. Itse odottelen sitä Suomen viikinkiajan artikkelikokoelmaa ja epäilen, että edeltävistä vuosisadoista saan odottaa kirjallisuutta vielä kauan.
Jakson toinen aihe alkoi toteamuksella, että koulussa on historiatunneilla paukutettu rauhoja ja listasta muistaa Knäredin vuonna 1613. Täh, sanon minä ja tajuan vasta muutaman minuutin kuluttua, että puhutaan siitä rauhasta, joka johti Älvsborgin lunnaiden maksuun. Lunnaiden suuruutta yritettiin modernisoida vertaamalla hopean arvoon ja valtion tuloihin. Jälkimmäiset sisälsivät 1610-luvulla tietenkin myös Suomen, mutta haastateltu taisi laskea nykysumman Bernadottelandian tuloista. Anakronismia monessa kerroksessa?
Kuvituksena yllä Riksantikvarieämbetetin kuva ruotsalaisten arkeologien tyylistä 1928. Linkitin sen aamulla Twitter-vastaukseen ja huomasin vasta jälkikäteen, että se oli 5000. twiittini. Täällä blogissa lähestyy 3000. postaus, jonka yritän noteerata ajantasaisesti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti