Palaan vielä ryöstöviljelemään Kirsi Vainio-Korhosen kirjan Ujostelemattomat. Kätilöiden, synnytysten ja arjen historiaa kätilömatrikkelia. Tismalleen samana päivänä kuin Pori-koosteessani mainitsemani Catharina Sandelin suoritti tutkintonsa ulvilalaisen torpparin vaimo Anna Henriksdotter (s. 1738).
Suur-Ulvilan historia I tietää kertoa, että kätilöasiaa oli käsitelty Ulvilan kirkonkokouksessa kesäkuussa 1778. Rovasti Lebell ja Obert Gripenberg olisivat halunneet lähettää koulutettavaksi enemmän kuin yhden naisen, mutta kun kustannuksiksi arvioitiin 33,5 hopea riksiä, pitäjän miesten mielestä riitti yksi. Halukkaita paikkaan oli useampia, mutta kenelläkään heistä ei ollut sen enempää kirjoitustaitoa kuin Anna Henriksdotterilla, eikä hänelläkään yhtään.
Tutkinnon 13.2.1779 suoritettuaan Anna palasi kotipitäjään ja huhtikuussa 1779 näytti todistuksensa koulunkäynnistä arvosanoineen. Hän kertoi avustaneensa jo muutamissa synnytyksissä ja näissä kaikki oli sujunut onnellisesti. Mutta jo olivat ehtineet jotkut pahansuopaiset juoruamaan Annan taitamattomuudesta. Rovasti antoi seurakuntalaisten ymmärtää, että moinen oli sopimatonta. Mikä tuskin riitti tuomaan tarvittavaa arvovaltaa torpparin vaimolle, joka oli tehnyt satakuntalaisen synnin: yrittänyt olla parempi kuin on.
Nimittäin Vaino-Korhonen tietää kertoa, että syksyllä 1779 Anna kieli Tukholmaan, että paikkakuntalaiset pitivät häntä parempana apuna "epäpäteviä henkilöitä", ja pyysi kollegiolta suojelusapua "kaikilta loukkauksilta". Ei tainnut auttaa, sillä paikallishistorian kirjoittaja ei ole Ulvilan papereista enempää mainintoja koulutetusta kätilöstä. Ura ja ansaintamahdollisuudet taisivat siis loppua alkuunsa, mutta ainakin Anna pääsi näkemään Tukholman.
Anna oli piikanen mennessään 16.12.1759 naimisiin Henric Johanssonin kanssa. Lasten kasteiden perusteella pariskunta löytyy Gammelbystä, jossa Henrik oli torpparina rippikirjoissa 1758-1763, 1764-1769, 1770-1775, 1776-1781, 1782-1787, 1788-1793, 1794-1799, 1796-1801 ja 1802-1807. Kahdessa viimeisessä Henric on jo merkitty vanhaksi torppariksi. Pariskunnan viidestä lapsesta kaksi kuoli sylilapsena (Juliana s. 4.3.1771 k. 16.3.1771 ja Johannes s. 12.7.1775 k. 4.6.1776) ja viimeinen tytär lähti kotoaan 1787.
Rippikirjaan on merkitty Henrikin syntymäpäiväksi 29.12.1731. Sitä vastaavaa kastetta ei Ulvilasta Hiskin tiedoista löydy, eikä myöskään vastinetta Annan syntymälle 26.8.1737. Mutta Suolistossa oli lampuoti Henrik Mattsonille ja Catharina Pährsdotterille syntynyt Anna tytär 26.8.1736. Ottaen huomioon, että syntymäaikoja ei ollut varhaisemmissa kirjoissa, tämä tuntuu todennäköiseltä Annan lähtökohdalta.
Henrik ja Catharina ovat rippikirjassa 1732-1737 ilman Annaansa. Seuraavaan kirjaan 1744-1750 on merkitty Anna-tytär, joka oli 12-vuotias vuonna 1749. Kirjassa 1751-1757 hän häviää vuoden 1753 kohdalla, syntymäpäivänään 17.8.1737?
Annan ja Henrikin avioliiton yhteydessä ainoa mainittu paikannimi on Suolisto, mutta kumpaakaan en onnistu löytämään sieltä rippikirjassa 1758-1763. Löytämättä jää myös heidän elämänsä loppu. Ravanninkylässä on Hiskin mukaan kuollut 13.11.1810 aivan väärän ikäinen "inh:hu: Anna Henricsd:r" ja 16.2.1814 suunnilleen oikean ikäinen "inhys: Henric Johanss:". Rippikirjasta en heitä kyseisestä kylästä löytänyt.
8 kommenttia:
Hei Kaisa,
Ravaninkylässä kuolleella Annalla on eriniminen mies.
Sinun Annasi tie näyttäisi päättyvän Gammelbyssä 1813
http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=14067&pnum=150
Jos halukkaita kätilönpaikkaan oli useita, millähän perusteella valinta suoritettiin?
Rovasti Lebellillä oli Ulvilan pappilassa piikana Anna Henrichsdotter s. 26.8.1736., jonka viimeinen ripilläkäyntimerkintä on 1760 alussa.
Olisiko luotettavaksi työntekijäksi vanhastaan havaittu?
http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=13294&pnum=122
Ja Ulvilan pitäjänapulaisen Anders Lindstenin luona näyttäisi olleen vuosina 1754-56 piikana Anna Henrichsdotter, jolla suttuinen syntymäaika vuodelta 1737.
http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=13293&pnum=16
Vau, hienoja lisätietoja. Tuo Lebellin piika vaikuttaa varsin lupaavalta.
Pari pykälää Annan merkinnän yläpuolella pappilassa on ehkä myös dreng Henrich s. 29.12.1731.
Olisiko Anna osannut ainakin auttavasti ruotsia, jos oli palvellut pappisperheissä vuosia?
Luulisi, että kätilöopinnot vaatisivat vähän enemmän ruotsia kuin kyökkitoimet. Jostain syystä kielitaidosta ei ollut mitään mainintaa tuossa paikallishistorian palasessa. (Yritin pikaisesti tarkistaa ao. pöytäkirjaa, mutta sitä ei mielestäni ollut digitoituna.) Ulvila on ollut historiallisesti suomenkielinen, mutta ei ole poissuljettua, että Annan jompikumpi vanhempi olisi ollut ruotsinkielisestä alueelta kotoisin?
Ei kai niillä mitään kirjatenttejä ollut...
Eikö kyseessä ollut kyökkitoimiin verrattavissa olevat kädentaidot - opastuksessa käytetty perusverbejä tyyppiä "kiskotaan, työnnetään, painetaan"?
(Ja tässä toteankin etten kyllä tiedä tästä aiheesta mitään. Valaiseeko tuo kirja kätilökoulutuksen sisältöä tarkemmin?)
Ruotsia puhuttiin heti Porin yläpuolella, ainakin Ahlaisten joillakin alueilla.
Anna taitaa olla esitätini, mutta vanhempien taustasta en tiedä tuon enempää.
Ei, mutta suullinen tentti hienojen herrojen edessä. Kyökkiruotsista tulee minulle aika yksinkertainen sanasto ja kieli mieleen, mutta on kyllä helppo kuvitella erilaisia skenaarioita, joissa kieltä tulisi omaksuttua enemmän. Kun ei ole menneisyys(kään) yksioikoista.
Vainio-Korhosen kirjassa on tenttimisestä&opiskelusta kuvausta ja muutenkin kannattaa kirjaan tarttua, jos on kiinnostunut elämästä 1700-luvulla.
Lähetä kommentti