Jollain vierailulla Yliopistomuseossa huomasin vanhoja luetteloita, joita sai ottaa ilmaiseksi mukaansa. En muista oliko uteliaisuutta tai ahneutta kummempaa syytä, että kassiini siirtyi painavalle savipaperille painetut Ars universitaria 1640-1990 "Teoksia Helsingin yliopiston piirrustussalista" ja "Muotokuvia Helsingin yliopiston kokoelmista" sekä pienempikokoinen, vuonna 1982 painettu perusnäyttelyn esittely. Sittemmin nämä ovat pyörineet asunnossani odottamassa loppusijoituspäätöstä.
Sen tekeminen vaati julkaisuihin uudelleen tutustumisen. Antoisimmaksi osoittautui viimeksimainittu, josta tein kaksi hyödyllistä löytöä. Sivulla 35 on näyte keräyslistasta, jolla "Turun palon jälkeen alettiin kerätä seurakunnittain varoja tuhoutunutta yliopiston kirjastoa varten". Tämähän voisi olla paikallis- ja henkilöhistoriallisesti mielenkiintoista! Ainakin esimerkkisivuilla on mukana talonpoikia, lampuoteja, pitäjänseppä ja räätäli. Ilmeisesti listat ovat Kansalliskirjaston huomassa?
Sivulla 89 on J. H. Seeligerin kuparipiirros C. F. Mennanderin väitöskirjaan De regia piscatura Cumoënsi (1751). Täytyy tarkastaa onko se digitoitu ja muistaa asia, kun seuraavan kerran tarvitsen Kokemäestä 1700-luvun ilmaista kuvitusta. (Ei löydy toistaiseksi Doriasta.)
Taidejulkaisuista olin tainnut ajatella tavalla tai toisella hyödyntäväni kuvia. Nyt ei kyllä tullut mieleen mitään selvää skenaariota. Mutta jos jostain saisi postikortteina tai muuten väreissä Johan Georg Geitelin vuodelle 1760 ajoitetut muotokuvat pariskunnasta... Ovat Suomen kansallismuseon kokoelmissa eli voinevat joskus verkon kokoelmakantoihin ilmestyä. (Ukko löytyi, muttei rouvaa.)
Muotokuvakokoelmajulkaisun taulut näyttivät hyvin tutuilta, sillä niiden pohjalta on tehty sanomalehdistä löytämäni piirroskuvat. Hauskempiahan nämä värilliset maalaukset olivat, mutta ei minulla ole mitään tarvetta pitää tätäkään opusta hyllyssä. Eli kannoin kaikki kolme lähikirjaston kierrätyshyllyyn.
Sieltä jatkoin Yliopistomuseoon, jossa on parhaillaan näyttelyssä Löytöjä kampuksien taidetta esillä. Seinillä olivat ne varhaiset professorimuotokuvatkin, joiden löytäminen tosin vaati pysähdyksen infotiskillä. Olenkohan koskaan käynyt museon neljännessä kerroksessa kun tuntui, että olin unohtanut kolmannenkin olemassaolon? Ainakaan en tiennyt, että Helsingissä on museo, jossa voi nähdä roomalaista lasia ilmaiseksi. Kerrosten väliin voisi lisätä kyltitystä...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti