1. Toropoffin talossa. Kauppiaan koti Heinolassa 1800-luvun alkupuolella on Heinolan kaupunginmuseon näyttelyjulkaisu vuodelta 2010. Täysin konstailematon ja sopiva juuri sellaisenaan. Peruslähteistä on hahmoteltu kauppiaan elämää ja perhettä sekä kerrottu hänen ympärillään olevasta materiasta. Kirjaan voi tarttua 1800-luvun Heinolasta, esineistä ja tekstiileistä kiinnostunut. Itse tajusin, etten asikkalaisten ja heinolalaisten juurieni mietinnässä ollut uhrannut juurikaan ajatuksia Heinolaan residenssinä tai kaupunkinakaan. Kirjan kuvat Heinolasta vaikuttivat ennen näkemättömiltä.
2. Tiina Koskimiehen ja Sanna Pelliccionin kirja Kaunokainen ja ilonpisara. Kotipihojemme kukkien kulttuurihistoriaa (2011) oli myös yksinkertaisuudessaan viehättävä. Aakkosjärjestyksessä esitellään 20 kasvia, joita löytyi suomalaisilta pihamailta 1900-luvun alussa. Kustakin kerrotaan historiaa ja tarjotaan pätkiä muistitietoa ja varhaisia kirjallisuusmainintoja. Lähdeviitteitä ei ole, mutta lähteet on lopussa listattu luvuittain, mikä tekee luotettavan vaikutuksen. Muistitietoa on haettu Museoviraston kyselyistä eli pelkän kirjallisuuden uudelleen käytön varassa ei olla.
3. Tuija Saarisen Pannu kuumana. Suomalaisia kahvihetkiä (2011) rakentuu ensisijaisesti muistitiedon varaan. Sitä on käsitelty teemoittain, joten ajassa liikutaan 1900-luvulla ees ja taas, tavalla, josta en henkilökohtaisesti pidä. Aikaisempaan aikaan kirjassa päästään ajoittain kirjallisuuteen viittaamalla, mutta Saarinen on ilmeisesti halunnut pitäytyä nimenomaan muistitiedossa. Käyttämättä on jäänyt sanomalehtikirjasto, jonka luulisi tarjoavan kahvimainintoja 1800-luvulta. Tämä lähde oli jäänyt käyttämättä myös kukkakirjassa, joka suloista keveyttä olisi voinut hieman vahvistaa 1800-luvun lopun osalta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti