Kun tietoa ei niellä sellaisenaan, kolme esimerkkiä

1. Löysin taannoin kartan, jossa minusta luotettavan oloisesti esitettiin Ruotsin rantaviivan kehitys menneisyydessä ja tulevaisuudessa. Lähetin linkin (> Beställ karta > Tema: Strandnivå & Karta: ...) tuttavalleni, joka tutkii merta ammatikseen. Hän huomasi ensimmäiseksi kartan väittävän hänen ahvenanmaalaisen lomasaarensa olevan edelleen veden alla. Sitten hän kiinnitti huomioita siihen, ettei tarjolla ollut mitään tietoa mallinnustavoista. Oliko otettu huomioon pelkästään maankohoaminen vai myöskin valtamerien pinnan vaihtelut? Ööö... valtameren...?

2. FamilySearch laittoi FB-sivulleen esille videon Letters from Estonia. Ensimmäinen kommentoija totesi "Don't watch this without a tissue! " Tarina oli liikuttava, mutta minä en tapaillut nenäliinaa vaan keskityin mainintaan talvisodasta, lavastettuun mitalinjakoon sekä lähikuvaan "urheus"mitalista. Tuntuivat vaativan tarkempaa tarkastelua ja alistin ne Agricolan keskustelupalstan käyttäjien katseille. Sana talvisota tehosi otsikossa ja parissa tunnissa selvisi, että mitali oli virolaisille järjestetyn upseerikurssin tunnus ja kyseinen kurssi pidettiin talvi- ja jatkosodan välissä. En tiedä haluaisiko filmissä esiintynyt amerikkalainen oikeasti tietää isoisänsä sodankäynnistä vai pitää utuisen kuvansa sukutarinoista. Varmaan ainakin kurssista olisi arkistoissa jotain tietoa jäljellä.

3. Viimeviikkoisessa FB-keskustelussa tutun tuttu muisteli kuulleensa Turun linnan oppaalta, että Kustaa Vaasa jakeli alushousuistaan kuivattuja hedelmiä. Ensimmäisenä tuli mieleen muistivirhe, mutta pienellä googlailulla löytyi muutaman vuoden takaisen erikoiskierroksen kuvaus, jossa todellakin todetaan:

Kustaa Vaasan tiedetään olleen hyvin komea ja suosittu naisten keskuudessa. Kalukukkarossaan hänellä oli tasku, jossa oli aina kuivattuja taateleita ja viikunoita. Niitä hän jakeli ympärillään oleville naisille.

Tekstistä Kustaasta ja 1500-luvusta jotain ymmärtävä tuttavani totesi "no voi tsiisös", minkä tulkitsin tarkoittavan epäuskoa. Itse aloin kelaamaan, voisiko olla jotain lähdettä, josta tällainen käsitys voisi saada alkunsa, ja mitä kautta välittynyt Turun linnan kierroksen suunnittelijoille. Ensimmäiseen kysymykseen teoreettinen vastaus olisi kai lähinnä yksityinen kirje. Toiseen yritin saada vastausta ruotsinkielisellä googlailulla, mutta epäonnistuin. Englanniksi löytyi Googlen digitoimien kirjojen joukosta Edouard de Beaumontin Sword and Womankind Being an Informative History of Indiscreet Revelations, jossa sivun 131 alaviitteessä:

And it was considered polite, when at table, to offer fruits that had been kept some time in this cod'piece, as to the present day some men offer fruits from their pocket.

Tämä lainausta Louis Gyonin tekstistä Diverse Leçons (bk. LIV, ch. VI *), joka kuvasi ranskalaisen hovin tapoja. Siellä Kustaa ei tietääkseni käynyt vaikutteita hakemassa?

*) Kirjailijan perustiedot ja kirjasarjan täydellisempi nimi löytyvät en français tästä. Mies oli syntynyt vuoden 1527 paikkeilla.