Kaarlo Ala-Jaakkola syntyi 23. helmikuuta 1839 Huittisissa. Hänen isänsä oli ratsutilallinen Pertteli Ala-Jaakkola ja äitinsä pöytyäläinen Liisa Wärri. Sisaruksia hänellä oli yhteensä neljä, mukaan lukien kaksoisveli Juho.Palvelusväettömyyttä isän kuoleman jälkeen ja ennen Kaarlon muuttoa Pöytyälle voi arvioida rippikirjoista 1846-1852 , 1853-1859 ja 1861-1867. Torppareitakin tilalla oli, joten ei olisi ehkä kannattanut toistaa muistitietoa sellaisenaan.
Kaarlon isä kuoli hänen ollessaan yhdeksänvuotias. Ennen kuolemaansa isä ehti opettaa pojalleen lukemista, kirjoittamista ja laskutaitoa. Kouluun Kaarloa ei lähetetty, koska suomenkielisiä kouluja ei ollut. Kotiin tilattiin merkittävimmät suomenkieliset sanomalehdet, Manmiehen Ystävä, sanomia Turusta ja Oulun Wiikko-Sanomia, ajoittain myös Sanansaattaja Viipurista, mikä auttoi lukuharrastuksessa.
Isän kuoltua kotitila jäi äidin vastuulle. Kun lapset varttuivat, tilaa hoidettiin perheen omin voimin ilman renkejä ja piikoja. Jo Huittisissa nuori Kaarlo toimi pyhäkoulumestarina ja vaivaishoidon ruotumestarina.
Wärri valittiin puhemieheksi myös vuoden 1897 valtiopäivillä ja alla oleva kuva löytyi Turun Lehdestä 18.2.1897. Selvästi lisääntynyttä valtiomiehisyyttä, mies ei vaikuta enää aralta ollenkaan.
2 kommenttia:
Kyseessä lienee sama valtiopäivämies Wärri, joka mainitaan myös jossain Niskavuori-näytelmässä, missä Loviisa-emäntä muistelee "Wärri-vainaan" tanssittaneen häntä valtiopäivätanssiaisissa. Meurmann taas taitaa Niskavuorissa esiintyä ihan roolihenkilönäkin, ainakin valkokankaalla.
Wärri tanssi ainakin valtiopäivien avajaisissa säätynsä puhemiehen roolissa kenraalikuvernöörin puolison kanssa ja Wärrin emäntä itse kenraalikuvernöörin kanssa.
Wärrin kotitalon oikea nimi Huittisissa oli (ja on edelleen) Ala-Jaakola ja hänen kotitaloa pitämään jääneen kaksosveljensä etunimi oli Fredrik (1839-1925). Veljesten isän nimi oli Perttu.
Lähetä kommentti