Esipuhe alkaa kappaleella
"Suomalaisen elämäntavan historia on Suomen kultttuurihistoriaa. Tässä opiskeluoppaassa on elämäntapa valittu perusnäkökulmaksi, jonka avulla hahmotamme suomalaista kulttuuria ja tutustumme sen muuttumiseen vuosisatojen kuluessa."Sitten seuraa J. P. Roosin kirjasta lainaus, josta en saanut irti paljoakaan. Selväkielistä osuutta: "Elämäntavan tutkimuksen pettävän yksinkertainen, naiivi peruskysymys on: miten ihmiset todella elävät?" "Elämäntapa, tapa elää, se mikä muodostaa elämän näkyvän rungon, elää jäsentävän toimintalinjan." "Samassa kulttuurissa kaikilla, tai lähes kaikilla, elämäntavoilla on jokin yhteinen nimittäjä, jokin yhteinen jäsentävä tekijä. Suomalaisessa kulttuurissa näitä ovat esimerkiksi tietty jähmeys, tunteiden ilmaisun rajallisuus, käsitys työn suuresta merkityksestä ja eristyvyys." "Vain runsaat sata vuotta sitten ei tarvinnut kysyä, miten ihmiset elävät. Heidän luokka-asemansa, asuinpaikkansa ja ammattinsa sisälsivät aivan riittävän informaation." "Tavallisten ihmisten elämä oli julkista ja avointa. Eristäytyjä oli omituinen, jopa vaarallinen, hänellä oli jotain salailtavaa."
Seuraavat 6 tekstiä kuvaavat elämäntapoja juuri ammattien kautta. Osa kuvatuista henkilöistä on todellisia: Kittilän Junttila-lukkarit ja kuvataiteilija Totti Tuhkanen. Kansakouluopettajan maailmaa esitellään päähenkilönä Isa Asp, forssalaiset tehtaantytöt keksittyjä, samoin kuin yksityiskohtaisesti esitetty jyväskyläläinen kauppias.
Maanviljelijän osalta on päädytty lainaamaan Lapuan historiaa ja jätetty reflektio opiskelijalle: "Mitä maanviljelijäperheen elämästä kertoo kulloinkin viljeltyjen kasvien valikoima? Miten karjanhoito vaikutti elämäntapaan eri aikoina?"
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti